Joskus maailmassa käytin paljonkin kuulokkeita. Siksi, että niillä sai äänitteistä enemmän irti. Ja siksi, että tuli matkustettua paljon työn puolesta. Ajan mittaan kaiutinkuuntelu voitti ja kuulokkeet jäivät kotona pölyyntymään.
Matkalle kuskasin musiikkia CD-muodossa ja pikkuhiljaa kypsyin levykasojen roudaukseen. MP3–rimpulat eivät koskaan vakuuttaneet. Onneksi markkinoille tuli CD-toistoon ja parempaankin pystyviä kannettavia. Hankin Astell & Kernin AK120-kaunokaisen. Kunnon kuulokkeille oli taas käyttöä.
Beyerin DT811 -kuulokkeeni eivät enää ole täydessä timmissä. Liikkuvaan käyttöön ne ovat myös turhat isot. Kaapin perältä löytyneet Sonyn MDR-sarjan kevytrakenteiset kuulokkeet soivat kiusallisen ohuesti. Siispä uusien hankintaan.
Vaatimuksena oli neutraali, pitempää kuuntelua kestävä toisto. Tuttavien ja lehtien suosituksen perusteella ostin monen hyväksi havaitsemat vastamelukuulokkeet. Eivät ne hassummat olleetkaan. Tosin alapää toisto oli hieman mietoa. Ehkä olisin niihin tyytynyt, mutta erehdyin antamaan kuulokkeet kokeiltavaksi vakituiselle, joka evakuoi ne välittömästi omaan käyttöönsä. Pitkätkin työmatkat sujuvat kuulemma nyt paljon mukavammin ja imurointi käy kuin silkkiä vaan.
Oivallisemmat
Verrattuna vaikkapa em. vastamelukuulokkeisiin Beoplay H6:t soivat tasapainoisemmin. Toisto ulottuu merkittävästi alemmas ja sävyt kuuluvat hyvin. Myös diskanttipäässä H6 vetää pitemmän korren. Ylempi alue on monisävyinen, sopivan kirkas ja miellyttävän pehmeä olematta ylikohtelias.
Hyvin äänitetyllä akustisella jatsilla kombo soi yhtenäisesti, kuitenkin esiintyjien tekemiset välittyvät tarkasti. Laulajat H6:t pitävät ehkä hivenen taaempana kuin kaiutinkuuntelussa. Kuitenkin niin Laurie Anderson kuin Anna Netrebko saavat asiansa esiin riittävän selkeästi.
Orkesterimusiikilla Beoplay H6 on elementissään. Esimerkistä käy Beethovenin 3. Sinfonian reipas alku, jossa esityksen energisyys tulee selväksi ja orkesteri soi täyteläisenä. Ja kuitenkin jousisektiot, puupuhaltimien ominaissävy ja muut detaljit erottuvat vaivattomasti. Sama rytmimusiikin osalta. Potkua, iskua tulee sopivasti, selkeyttä sen verran kuin miksaaja on nähnyt aiheelliseksi kuuluville vääntää.
Laaturakenne<7h6>
Suljetut Beoplay H6 -kuulokkeet ovat Bang & Olufseninille uskolliseen tapaan tyylikkäästi viimeistellyt. Naudannahkainen panta istuu hyvin vähähiuksisesakin päässä ja ylellisen pehmeät, lampaannahasta tehdyt korvatyynyt pitävät ulkomaailman äänet kohtalaisesti loitolla.
Korvakäytävään suunnattu 40 mm kuuloke-elementti on varustettu neodymium magneetilla. Matalien äänien toistoa parantaa bassorefleksiperiaate. Irrotettavan 1.2 metrisen liitäntäjohdon voi kytkeä kumpaan kuulokkeeseen nyt sattuu haluamaan. Johdossa on i-alkuisille laitteille ohjaus- ja voimakkuudensäätöpainikkeet. Kaverin tai läheisen kanssa yhdessä kuuntelu onnistuu liittämällä toiset H6:set lisäkaapelilla omiin kuulokkeisiin. Sitten ei enää tarvitse kuin sopia mitä kuunnellaan ja millä voimakkuudella.
Bang Olufsen Beoplay H6 -kuulokkeet ovat kokeilemisen arvoiset. Varsinkin, jos arvostat hyvän ja tasapainoisen äänen ohella huoliteltua viimeistelyä ja tyylikkyyttä. Saatat jäädä koukkuun kerralla.
2 Comments
Todella hienot B&O kuulokkeet
Todella hienot B&O kuulokkeet!
HMM. Hienot kuulokkeet ja
HMM. Hienot kuulokkeet ja uskon soinninkin olevan hieno, mut tuo I-juttu ihan kypsyttää. Tällä hetkellä sekalaisessa käytössä nuo Focalin kuulokkeet ja kylläpä ärsyttää aina kun joku soittaa niin pitää kuulokkeet päästä pois ottaa kun ei android puhelimella voi mikkiä käyttää. 7-euron bilteman kuulokkeissa mitä käytän pyöräillessä voit ihan mitä vain puhelinta käyttää ja puhua puhelimeen. Liekköhän tuon johdon jos vaihtaisi niin pystyisi myös muitakin kun i-juttuja käyttää??