BenQ W1090 -FullHD-DLP-videoprojektori testissä

Sarjan seuraava tähti

BenQ on tuonut markkinoille hintaisekseen loistavia projektoreita tasaista tahtia. W1090 on sarjan seuraava.

BenQ, Benkku noin tuttavallisesti, on pitänyt itsensä esillä projektorimaailmassa kiitettävän hyvin. Valmistajan tykkejä testataan niin Suomessa kuin maailmalla ja suorituskyky todetaan hintaan nähden hyväksi tykkimallista toiseen.

BenQ W1090 näyttää pikavilkaisulta melkein samalta kuin aikaisemmin testattu W2000. Oleelliset erot ovat W1090:n valkoinen naamataulu (W2000:ssa se on shampanjanhohtoinen) ja puuttuva linssinsiirto. Ei sillä, W2000:n linssinsiirto on sekin vain pystysuuntainen ja ihan hienosäätöä varten. Käytännössä linssinsiirron puuttuminen on sujuvaa paikata olemalla vain tarkkana asennuksessa. Myös korkeussuunnassa säädettävä projektoriteline auttaa, jos W1090:n paikka on katonrajassa.



Selkeä ja tukeva

Jos linssinsiirtoa ei olekaan niin iloinen asia ovat hyvin jämäkästi toimivat optiikan säädöt. Joissain monta kertaa kalliimmissakin projektoreissa zoom- ja tarkennusrenkaissa on niin paljon väljää, että kuvan saaminen valkokankaalle kohdalleen on ärsyttävän hankalaa. W1090 sen sijaan tuo mieleen laadukkaat järjestelmäkameroiden objektiivit, joissa klappia ei ole, tuntuma on tarkka ja toiminta sulavan miellyttävää.

Projektorin objektiivi on normaali eli satatuumainen, noin 230 senttiä leveä kuva saadaan 2,5 metrin projisioetäisyydellä. Tämä ei ole lähiprojisointiin suunniteltu kapistus.

Valikosta saa esille testiruudukon, jolla kuvan saaminen juuri kohdalleen menee helposti. Väritoiston hienosäätöön on mittalaitteistojen omistajille hyvät säädöt ja ISF-kalibrointikin löytyy, jos siihen voit ja haluat upota. Näiden työkalujen tarpeellisuudesta kohta lisää.

Mikäli projisoit kuvan seinälle, joka ei ole valkoinen, BenQ W1090 tarjoaa vaalean keltaiselle, pinkille, vaalean vihreälle, siniselle ja liitutaululle (ei, en minäkään ihan ymmärtänyt sitä vaihtoehtoa) peruskorjauksen, joka vähentää värivirhettä. Varmasti kaikille on kuitenkin selvää, että jos seinälle projisoi, ainoa hyvä vaihtoehto on mahdollisimman tasainen mattavalkoinen (ei siis remonttimaalia halpistelalla -"tasainen") ja oikea valkokangas sitäkin parempi.

Kuvatilan esivalinnoista kaikki muut ovat järkeviä ja näyttävät suhteellisen hyviltä paitsi Bright, kirkkain tila. Se on sairaan vihreä, vaikea keksiä selkeää käyttötarkoitusta. Sporttimoodin luvataan tuovan se aidan takana oleva vihreämpi ruoho omalle valkokankaalle ja pelaajien nassutkin hehkuvat vielä normaalia innostuneempina. Päätä sinä, onko se parempi kuin neutraali versio. Joka tapauksessa, jos haluat kaverien kanssa katsoa urheilua, se onnistuu riittävän kirkkauden ansiosta oikein sujuvasti isollakin kuvakoolla.



Bright-sanasta tuli mieleen, että valikon saa toki suomeksikin, minä vain satuin vaihtamaan sen edellisen testaajan jäljiltä olevasta norjasta englanniksi. Toistaa BenQ W1090 ääntäkin, mutta onhan kaikille nyt varmasti selvää, että yhdenkään projektorin äänentoisto ei tee sinnepäinkään oikeutta kuvanlaadulle, jonka nykyprojektoreilla saa.

Tosi hyvä kuva ilman rec.709:ä

Linssinsiirron lisäksi W1090:sta puuttuu W2000:ssa oleva rec.709-kuvatila. Sen tilalla valikossa on tutummin Cinema. Se nykyään esille usein nouseva rec.709 tarkoittaa kuvatilaa, joka noudattaa samaa standardia, joilla leffat tehdään studioissa. Väritoisto ja gamma ovat siis ihan oikeasti kohdallaan eivätkä jotain sinnepäin (tai ei sinnepäinkään kuten välillä tykeissä ja telkkareissa tapaa olla).

Vaan ei hätää. W1090:n Cinema-tila näyttää jotakuinkin ihan samalta kuin rec.709-tila näyttäisi. Kunhan säädät terävöityksen minimiin, kuvan asetukset ovat suoraan laatikosta sellaiset, että 800 euron projektorin ei tarvitse hävetä tippaakaan missään seurassa.

"Väritoisto on kylläisen
kaunista, mutta ei
yliampuvaa."

Casino Royale -Bondin mustavalkoinen aloituskohtaus ei pärjää noin kolmen tonnin LCoS-projetoreille levollisuudessa, mutta ei paljon puutu. Sateenkaaria näkee juurikin tuolla kohtauksella kun vähän vehtaa silmiä eestaas pitkin kuvaa (niin, ettei elokuvan seuraamisesta tule mitään), mutta ei häiritsevästi. Minä olen löytänyt pienellä etsimisellä sateenkaaret kaikista näkemistäni DLP-projektoreista, mutta eivät ne ole enää vuosiin vaikuttaneet elokuvan seuraamiseen millään tavalla häiritsevästi.

Väritoisto on kylläisen kaunista, mutta ei yliampuvaa. Pelkästään värillisistä segmenteistä koostuva väripyörä (RGBRGB eli kutakin väriä on pyörässä kahteen otteeseen) on tässä suhteessa erinomainen asia. Osassa kotiteatterikäyttöönkin tehdyistä projektoreista on väripyörä, jossa on mukana valkoinen segmentti - sillä kun saa lisää valotehoa. Se ei vain tee hyvää väritoistolle. W1090 ei sorru tälläiseen keinotekoisen säiheen tavoitteluun vaan pitää kiinni väritoiston tärkeydestä.

Terävyys tuo aitoutta

Yksi silmiinpistävä asia on kuvan terävyys. W1110:n ja W2000:n kanssa huomasin, että vaikka W1110 ei koskaan näyttänyt tippaakaan pehmeältä, W2000:n kuva oli selvästi terävämpi kiitos parempilaatuisen objektiivin. W2000:a ei ole käsillä suoraa vertailua varten, mutta W1090 tuntuu kyllä terävyyden suhteen enemmänkin siltä kuin W1110:lta. Skarppius on yksi asia, joka saa kuvan näytämään aidolta ja auttaa elokuvan seuraajaa humahtamaan itse keskelle tarinaa.


Liitännöäistä löytyy kaikki oleellinen ja vähän päälle.

Kontrasti on hyvä ja kuten lähes missä vain projektorissa, ellet katso mustaseinäisessä pimennetyssä huoneessa, huone vaikuttaa enemmän kuin videoprojektorin kyvyt. Mitä lähempänä valkokangasta on valkoisia tai vaaleita värillisiä pintoja, sen enemmän kuvan kontrasti heikkenee kun kuvan tummiksi tarkoitetuille alueille heijastuu ympäröivistä pinnoista valoa.

Musta ei ole pikimustaa vaan tipan harmaata joten BenQ W1090 on monien lajitoveriensa lailla olohuoneasennuksessa kaikkein parhaimmillaan. Olohuoneessa, joka tyypillisesti ei ole mustalla maalattu ikkunaton koppi, pikimustana toistuva musta vain hukkaisi tummimmat sävyt ympäristön rajoittaessa mustan tasoa liikaa. Varta vasten rakennettuun leffahuoneeseen on parempiakin tykkivaihtoehtoja etenkin avaruusoopperoiden katsojille, kunhan olet valmis maksamaan sen reippaasti suolaisemman hinnan.



Hiljainen tähti

Yksi oleellinen asia on vielä mainitsematta, BenQ W1090 on kotelon kokoon nähden kiitettävän hiljainen. Kyllä, äänettömässä tilassa projektorin kuulee olevan päällä, mutta lamppu ekotilassa äänen määrä riittää vain juuri siihen, että sen havaitsee. Seinällä olevan ilmalämpöpumpun kohina on kuin trooppinen myrsky verrattuna W1090:n.

Verrattuna moneen saman hintaluokan kilpailijaan BenQ W1090 vetää pidemmän korren täyteläisellä väritoistollaan ja edulliseksi DLP-projektoriksi rauhallisella kuvallaan. Kyse ei siis ole sateenkaariefektistä vaan yleisestä levollisuudesta, joka W1090:ssa on hyvällä tasolla. Jaksaa katsoa toisenkin leffan putkeen. Ja kolmannen.

"W1090 on edulliseksi
DLP-projektoriksi
kuvaltaan rauhallinen."

Väritoisto pärjää hyvin hämmentävän hienolle W2000:lle. Sen rec.709-logon puutteesta huolimatta W2000 vetää pidemmän korren kuvanlaadussa enemmänkin subjektiivisessa syvyydessä ja luonnollisessa kolmiulotteisuudessa kuin väritoiston tarkkuudessa. Ero on pieni, mutta uskaltaisin väittää olemassaolevaksi vaikka en tykkejä päässytkään rinnakkain testaamaan.

Jos tykkibudjettisi ei ole viimeisestä satasesta kiinni, minä suosittelisin edelleen valitsemaan W2000:n. Ja jos nuo viimeiset sataset on oleellista käyttää muuhun elämiseen, saa 800 eurolla projektorin, joka ei kaipaa kuin kunnollisen äänentoiston seurakseen ja paljon paljon hyviä leffoja, pelejä ja TV-sarjoja. Kuvatilaksi Cinema, verhot kiinni ja popcornit kulhoon.

Lyhyesti: Ei rec.709-merkintää, mutta sen mukainen kuvanlaatu.
Hinta: 799 euroa
Valmistaja: BenQ

BenQ-kauppiaasi:

Teksti: 
Kuvat: 
Valmistaja
Valmistaja: 
Mallimerkintä: