Profel Pro Studio PS56 -aktiivikaiuttimet testissä

Tässä ja nyt -soundia

Jämsäläinen aktiivikaiutinvalmistaja haluaa kampeutua olohuoneisiin. PS56 on soinniltaan rohkea ja vahvasti läsnäoleva. Eikä itse kaiuttimen läsnäoloa juuri vähennä kirkkaanpunainen värivaihtoehto.

Oli aika kun kotimaisen aktiivikaiutinvalmistaja Profelin mallit olivat ulkoisesti, no, työkalumaisia. Näin ainakin moni mielsi, ellei keksinyt Nuovo-sarjaa, jonka kaiuttimet olivat hyvinkin tyylikkäitä ja suunniteltu olohuoneen vaatimukset tarkasti mielessä. Perusmalliston tuorein Pro Studio 56 pyyhkii kuitenkin työkaluhenkisyyden viimeisetkin rippeet.

Veikkaan, että suunnittelija Aarno Salokorpi halusi oikein painottaa näiden sopivuutta kotikäyttöön ja iski testiin menevän näköisen kiiltolakkapunaisen kaiutinparin. PS56:n muodossa ei ole mitään kikkailua tai eksotiikan hakua, ne ovat vain normaalit siistin näköiset kaksitiekaiuttimet. Normaalit kohtuukokoiset jalustakaiuttimet, jotka istuvat helposti mihin vain tilaan. Minun silmääni sellaisenaan niin hyvän näköiset, ettei maskeja tee mieli käyttää.

Kunnon seinäkiinnike mukana. Hyvä!

Värivaihtoehtoina ovat testiparin kirkas ja kiiltävä punainen sekä tutummat ja turvallisemmat musta ja valkoinen, nekin pianolakkapintaisina. Maskeja on vain mustana ja valkoisena eli punaisen kaiutinparin ostaja joutuu valitsemaan sitten niistä.

Oleelliset ominaisuudet

Tämän kokoluokan kaiuttimista harvemmassa on mukana seinäkiinnikettä, ainakaan hyvää sellaista. Pisteet telineestä Profelille. Seinustasijoitus korostaa selvästi bassoa, joten erilliset -2dB, 0 ja +2dB -säädöt erikseen bassoille, keskialueelle ja diskantille tulevat käyttöön. Minä kuuntelin kaiuttimet seinän viereen asetettuina ja silloin -2dB bassolle oli juuri sopiva. Isommassa tilassa tai ulkona saatat kaivat nolla-asentoa, ehkä jopa se +2dB toimii. Ja silloinhan se +2 toimii hyvin kun tarkoituksella haluat vähän tuhdimman soinnin.

Huoneen akustiset ominaisuudet voivat myös kaivata hienosäätöä keskialueelle ja diskanttiin. Diskantin korostus toimii etenkin silloin kun kaiutin asetetaan akustisesti läpinäkyvän valkokankaan taakse, ne kun tuppaavat vähän vaimentamaan korkeimpia taajuuksia.

PS56 on ensimmäistä kertaa Profelilla kaiutin, jolloin samasta kokoluokasta ei tule erikseen koti- ja ammattimallia. Tämä tarkoittaa sitä, että kaiuttimessa on sekä balansoimaton RCA-liitäntä että balansoitu XLR-liitäntä signaalille. Ja näin kotikäyttäjät saavat myös ne äänensävyn säädöt.

Säädöt auttavat paljon sekä huoneeseen että omaan makuusi sovittamisessa.

Vahvistintehoa on aiempaa enemmän, 64 wattia diskanttielementille ja toiset 64 wattia bassokeskiääniselle. Radiohäiriösuojaus on asia, joka ei välttämättä kotikäyttäjän elämää hetkauta, mutta ei se ainakaan mitään pilaa. Muuntajat sen sijaan ovat audiokäyttöön optimoidut mahdollisimman hiljaiset mallit.

Kirkas ja vahvasti läsnä

Asetin Profel Pro Studio 56:t 70cm korkealle jalustalle seinän viereen ja iskin Billie Holidayn I'm a Fool to Want You -kappaleen soimaan. Läsnäolon tunne on poikkeuksellisen vahva ja Billie loksahtaa stereokuvan keskelle lähes korostetun selkeänä. Tilavaikutelmassa ei ole yhtään ylimääräistä ilmavuutta, enempi jopa jarrutellaan aavistus ja pidetään äänite tiukasti kaiuttimien välissä. Ylin diskantti on rauhallinen ja se on varmasti ainakin osasyy stereokuvan tiukkuuteen. Ilmavuus nimittäin tulee paljolti juuri sieltä ylimmältä oktaavilta, se ei niinkään kuulu kirkkautena - ainakaan pelkästään.

Artikulaatio on sekin poikkeuksellisen vahva, tosin äänitteen hieman pinnassa olevat ässät tuntuvat suhahtavan välillä jo tarpeettomankin lujaa. Joten isken vielä sihisevämmän Katie Meluan Shy Boyn soimaan, joko saan yliannostuksen ihan vain yhdestä kirjaimesta? En saa. Pinnassa ovat, mutta piirtyvät sen verran puhtaina, että eivät haittaa yhtään. Tuhtisointinen äänite sen sijaan murahtaa miellyttävän täyteläisenä ja bassoiltaan kuitenkin kontrolloituna.

Bassopää on tässä tilassa kaiuttimet seinää vasten aika nappi -2dB-säädöllä. Helppoa toki kokeilla itse kun basso, keskialue ja diskantti säätyvät kaikki sen -2dB, 0 tai +2dB-asentoon vain takalevyn kytkintä kääntämällä.

Varmistan bassopään iskua Ken Ishiin Melting Pot -biisillä ja jos nyt ei ihan järeimpien mallien "kakkosnelosesta rintalastaan" -tykitykseen päästä niin eipä toisaalta myöskään tarvita kahta jätkää kantamaan yhtä kaiutinta. Vauhtia piisaa ja rytmiä viedään mukavaa vauhtia eteenpäin. Ultrakuiva bassopää ei ole, mutta uudessa kuunteluhuoneessa on vaikea sanoa, paljonko on tilan aiheuttamaa ja paljonko kaiuttimen luonnetta.

Bassotoisto on hyvä saavutus joka tapauksessa pieneltä kaiuttimelta, passiivimallien kanssa tälläisestä ulottuvuuden ja jäntevyyden yhdistelmästä ei pienen kaiuttimen kanssa voisi kuin haaveilla. Sitäpaitsi, suurin osa kuuntelijoista nauttii enemmän hieman pehmeästi, mutta kunnolla murahtavasta kuin ultrakuivasta nakuttajasta.

Joten leppoisampaa groovea vielä soimaan. George Bensonin So What murahtaa juurikin nautinnollisen täyteläisenä. Toki tälläinen pehmeys hieman peittää rytmistä puolta, mutta kyllä tutusta kappaleesta edelleen kuulee tahdin pienet nojailut niin eteen- kuin taaksekin päin.

Laskelmoitua läsnäolevuutta?

Profel Pro Studio 56 ei ole ultraneutraali vaikka moni merkkiä studiotyökaluksi ajatteleekin. Äänensävy on ylempää keskialuetta pintaan nostava ja ylädiskanttia vaimentava. Ne kuuluvat PS56:n otteessa läsnäoloa painottavana, tiukkana tilan kontrollina ja nautinnollisena murahduksena. Sen verran ylempi keskialue on koholla, että sibilanssivaivaisten levysoittimien omistajille en ehkä uskalla suositella parhaana vaihtoehtona. Heille mieluummin joku tumppusointinen vaihtoehto on turvallisempi, ettei tule torta på torta ja tarpeettoman äksy kokonaissoundi. Jos nyt jotain kaipaisin niin ehkä vähän lisää sitä ylimmän diskantin tuomaa heleyttä ja ilmavuutta.

Pro Studio 56 tekee monta asiaa oikein. Punainen väri on yksi selvä sellainen. Varmasti eniten myydään niitä turvallisia mustia ja valkoisia, mutta uskaliaille tämä pirteä vaihtoehto on erinomainen. Jotain, jolla voit erottua. Jotain, joka kiinnittää positiivisesti huomiota. Jotain, joka on yhtä rock kuin parhaat albumisi.

Ne äänensävyn hienosäädöt on toinen hieno asia. Kuuntelutilat ovat erilaisia ja samoin kuuntelijoiden maut, säädöt auttavat kumpaankin. Kun vielä hintakin on saatu kotimaisuudesta huolimatta pidettyä erittäin kohtuullisena, on Pro Studio 56 hyvä vaihtoehto. Mutta kuuntele se ennen ostopäätöstä, jotta tiedät, halautko etäisempää esitystä vai onko "tässä ja nyt" -soundi sinun juttusi.

Lyhyesti: Vahvalla läsnäololla houkuttava soundi ja pirteän hieno viimeistely.
Hinta: 550 euroa kappale
Valmistaja: Profel

Lisätiedot:

Teksti: 
Kuvat: 
Samu Saurama
Valmistaja: 
Mallimerkintä: 

Kommentit

"Profel Pro Studio 56 -- vaikka moni merkkiä studiotyökaluksi ajatteleekin".

- Nimi on "Pro Studio" ja joku mieltää studiotyökaluksi, miksiköhän... :)