MK Sound M7 ja M4T -kotiteatterikaiuttimet sekä V8- ja V12-aktiivisubwooferit testissä

Pienet puhtaat helmet

Haluaisit referenssilaatua, mutta tila ja raha eivät anna periksi? Ei hätää, on myös pieniä ja kohtuuhintaisia kaiuttimia, jotka tosiaan ovat referenssitasoa. Sekä kotiteatterin mustana että olohuonevalkoisena ja sinne olohuoneeseen tarvittaessa myös hyvin litteänä versiona.

Sanasta referenssikaiutin tulee äkkiä mieleen puhelinkioskien kokoisia ja painoisia tuotteita, jotka maksavat uuden henkilöauton verran. Vaan niin ei aina tarvitse olla. Tanskalainen MK Sound on suurelle osalle Hollywoodin studioita jokapäiväinen työkalu. Lista MK Soundin kaiuttimia käyttävistä firmoista on sellainen, että harva muu valmistaja pääsee edes lähelle: Sony Pictures, Twentieth Century Fox, Skywalker Sound, Warner Bros., Dolby Laboratories, DTS ja päälle monia muita äänialan ammattilaisia.


M7 mustana ja valkoisena.

M-sarjan kaiuttimet vain eivät referenssilistasta huolimatta ole kalliita tai isoja. M7 on etulevyltään vain 32,7 x 12,4 cm ja syvyyttäkään ei ole kuin 14 senttiä. Tähän kokoluokkaan on valikoimaa monella valmistajalla, mutta MK tekee yhden asian tyypillisestä poikkeavasti. M7 on suunniteltu toimimaan aina subwooferin kanssa. Aina! Se ei edes yritä toistaa bassoja joten sen äänenpainevarat ja keskialueen puhtaus ovat oleellisesti paremmat kuin valtaosalla niistä kaiuttimista, jotka saman kokoisina koittavat selvitä ilman subwooferia eli toistaa itse bassomätkeenkin.

Miksei identtisiä joka kanavaan?

MK Sound M7 -pääkaiuttimessa on kaksi nelituumaista bassokeskiäänistä ja tuumainen tekstiilikalottidiskantti. M4T (T eli tripoli) -surroundkaiuttimessa on M7:sta tutut nelituumainen ja tuumainen diskantti, mutta lisäksi siinä on kolmetuumaiset laajakaistaelementit kotelon kyljissä. Kun surroundkaiutin asetetaan normaalisti sivuseinälle, nuo laajakaistat osoittavat kohti huoneen etu- ja takaseinää.

Se, että kolme etukanavaa ovat identtisiä, on erinomainen asia. Kuuloaisti on kaikkein herkin edestä tuleville äänille ja vain erittäin yhtenäinen äänikuva siinä suunnassa kuulostaa aidolta. Jos keskikanava on pakko kääntää sisustussyistä vaaka-asentoon niin sittenhän se vain on niin käännettävä, äänenlaadullisesti paras tulos saadaan kuitenkin pitämällä kaikki kolme etukaiutinta pystyssä.

Eikö monikanavaäänestä ole sanottu, että optimi olisi identtinen kaiutin joka kanavassa? Miksi tässä on surroundeissa ihan oudon oloiset kaiuttimet? On, se on optimitilanne, mutta se pätee vain optimiolosuhteissa, joissa jokainen kaiutin on akustisesti samanlaisella paikalla ja yhtä kaukana kuuntelupaikasta. Jos nimittäin surroundkaiutin on lähempänä kuin etukaiuttimet, siitä tulee enemmän suoraa ääntä ja vähemmän huoneen kautta heijastunutta kuin kauempana olevista etukanavista. AV-vahvistin osaa viivästää ääntä ja säätää voimakkuutta, mutta tälle suuntaavuudesta johtuvalle akustiselle ilmiölle se ei voi mitään.


MK Sound M4T -tripolisurroundissa on kaiutinelementtejä kolmeen suuntaan.

MK Soundin idea laajentaa surroundäänikenttää M4T:n lisäelementeillä on erinomainen kädenojennus normaalitiloihin, joissa surroundkaiuttimet saattavat olla puolta lähempänä kuuntelijaa kuin pääkaiuttimet ja mahdollisesti muutenkin eivät-ihan-studiotasoisen-optimaalisesti sijoitetut. Päälle vielä se, että iso ja ilmava surrroundäänikenttä on suurimmalle osalle kuuntelijoista paljon oleellisempaa kuin helikopterin roottorinlavan kärjen tarkka paikallistuminen.

Tripoli-rakenteella on vielä yksi juju hihassaan. Usein normaaleissa huoneissa keskilinjalta sivussa istuva kuuntelija ajautuu hyvin lähelle jotakin surrounkaiuttimista. Jos surroundkanavissa on suoraan säteilevät kaiuttimet, äänikuva kaatuu pahasti kohti sitä kaiutinta, jonka lähellä katselija / kuuntelija on. Kolmeen suuntaan ääntä säteilevällä kaiuttimella ilmiö on suoraan säteilevää miedompi eli huoneen reunapaikat ovat parempia.


Kolmella identtisellä etukaiuttimella saadaan aina yhtenäisin äänentoisto.

Tiptop-äänikenttä

Soundipuolessa ihan ensimmäisenä huomion kiinnittää poikkeuksellisen hyvä äänikentän yhtenevyys. Koska keskikanava on identtinen vasemman ja oikean kanssa, etusektori toimii täydellisesti yhteen. Tätä tapahtuu harvoin näin hienosti silloin kun keskellä on vaakamallinen kaiutin, jossa diskantti on kahden bassokeskiäänisen välissä.

Tripoli-toimintaperiaatteella rakennetut surroundkanavat laajentavat äänikuvan koko tilan täyttäväksi eivätkä nouse erillisinä äänilähteinä esille. Rakenne, jossa kuuntelupaikan suuntaan toistetaan surroundkanavan ääntä ja kaiuttimen sivulle asennetut laajakaistaelementit toistavat samaa signaalia kohti huoneen etu- ja takaosaa, vaikuttaa hyvin toimivalta. Optimitilassa ja ääni vain yhteen kuuntelupisteeseen optimoituna tälläistä ei tosiaan tarvittaisi, mutta minä en ole vielä nähnyt olohuonetta, joka olisi akustisesti kovinkaan lähellä huippustudioita ja itse ainakin viihdyn elokuvan ääressä parhaiten kun on seuraakin.

"M7 kuulostaa uskottavan
mehevältä, tasapainoiselta,
elävältä ja läpikuultavalta."

Läpikuultavan miellyttävä soundimaailma

Oikea sijoitus MK Sound M7:lle on suoraan seinää vasten. Silloin se saa seinästä tukea alakeskialueelle ja yläbassolle kuten on suunniteltu. Tällä sijoituksella M7 kuulostaa uskottavan mehevältä, tasapainoiselta, elävältä ja läpikuultavalta. Sen lisäksi, että soundi on erinomainen elokuvilla, TV-sarjoilla ja peleillä, sillä kuuntelee myös mitä vain musiikkia vähintään ilokseen.

Sen verran on pakko sanoa M7:n läpikuultavuudesta, että se todellakin on sitä - hyvin läpikuultava. Jos kytket kaiutinjärjestelmän hinnat alkaen - AV-vahvistimeen, et saa siitä alkuunkaan sitä kaikkea nautintoa, mitä saisit paremmalla vahvistimella. Minä kiersin ongelman kytkemällä koko kaiutinjärjestelmän aiemmin testattuun Emotiva BasX A-5175 -päätevahvistimeen. Etuasteina toimivat niin Emotiva XSP-1 Gen2 -stereoetuvahvistin kuin Integra DRX-4 -AV-vahvistinkin.

Ihan perussäädöillä - tasot kohdalleen, etäisyydet kohdalleen (etenkin subwooferin etäisyys eli vaihesovitus mittaamalla kohdalleen!) ja kaiuttimet kunnollisilla paikoilla - saadaan tulos, jossa jalka vippaa ja suu pysyy hymyssä. Jopa sisällöltään ala-arvoinen Hollywoodin valmiiksi pureskeltu purkka on hyvin viihdyttävää eikä häiritse yhtään kun superisti soiva soundtrack vie huomion siitä, että "näyttelijät" ovat trimmattuja broilereita, jotka osaavat vain seistä tai juosta suu auki. Hyvä elokuva vaatii sitten nenäliinoja.


MK Sound V12 -subwooferin liitännät ja säädöt.

Subwooferien kanssa on ihan selvää, että isompi on kauniimpi. Molemmat iskevät napakasti, integroituvat tarkasti ja ovat oleellinen osa tunnelmaa. Kasituumainen V8 on kokoisekseen aivan mainio ja puskee pieneksi subwooferiksi hyvin uskottavan bassomaton huoneeseen, mutta ei se pysty samanlaiseen rintalastan paineistukseen, huoneen läpi humahtavaan ilmavirtaan ja pelonsekaisten kylmien väreiden tuottamiseen kuin V12-isovelimalli. V12:ssa on kaikki V8:n hyveet: nopeus, iskun jäntevyys ja kuitenkin riittävän mehevä luonne, mutta huomattava annos lisävoimaa ja lisäulottuvuutta. MK Soundin subwoofereissa ei ole mitään ylimääräistä hintaa nostavaa varustelua, vain tarvittavat säädöt ja linjatasoiset liitännät.

"Pienestä ja järkihintaisesta
kaiutinjärjestelmästä on vaikea
keksiä mitään valitettavaa."

Epäilyttävän hyvä

MK Soundin pienestä ja järkihintaisesta kaiutinjärjestelmästä on vaikea keksiä mitään valitettavaa kunhan sen asentaa oikein ja ottaa huomioon, että pienillä kaiuttimilla ei täytetä isoa teatterisalia, siihen valmistajalla on järeämpiä malleja useitakin pykäliä ylöspäin. Kompaktissa leffahuoneessa ja etenkin olohuoneessa, jossa on tarkoitus nauttia elokuvista täysipainoisesti, mutta ei irrottaa seinälevytyksiä rungoista, M7:t, M4T:t ja V12-subwoofer ovat häkellyttävän hyvä paketti. Kaiutinsarja häviää kokonaan teoksen tieltä, jäljelle jää vain aito ja koukuttava äänimaisema.

Pienempi V8-subwoofer on toki mainio kokoisekseen, mutta kun laskee paketin kokonaishintaa ja muistaa, ettei V12 vie radikaalisti enempää elintilaasi lattialta, minä suosittelen kyllä ehdottomasti isompaa subbaria. Sen hankinta ei kirpaise hankittaessa pahasti, mutta hymyilyttää jokaisella lempilevyllä ja -leffalla.



Ulkonäöllisesti MK Soundin kaiuttimet ovat siistejä, mutta konstailemattomia. Ja siitä päästään siihen, mitä nämä ostamalla saa. Suorituskykyä ja pelkistetyn siistiä viimeistelyä, mutta ei visuaalista kikkailua.

What Hi-Fi? piti M7-kaiutinjärjestelmässä erinomaisesta yhtenevyydestä ja helposta käyttöönotettavuudesta. "Koko huomioiden on vaikea keksiä mitään kritisoitavaa". Secrets of Home Theatre and High Fidelity taas kiittää M7:sta ja M4T:stä koostuvassa järjestelmässä äärettömän tarkkaa stereokuvaa, superhyvää transienttitoistoa ja tarkkaa bassopäätä, kaikkea tätä pienessä ja edullisessa paketissa.


MK Sound V8 -subwooferin liitännät ja säädöt.

Pelkäätkö, että ammattikäyttöön suunnitellut monitorikaiuttimet ovat soinniltaan steriilit ja innostamattomat? Ei huolta, vaikka MK Sound M7, M4T ja V-sarjan subwoofer tuottavat referenssitason äänenlaatua, ne välittävät tunnelman erinomaisesti. Herbie Hancockin paksuafroinen funk, tuoreehko James Bond, Stravinskyn baletit, Grand Tour, mikä vain toimii. Jos sisältö on hyvää, MK Sound ei estä vaan yllyttää kyyneliä silmäkulmiisi.

PS. Jos M7 tuntuu olohuoneesi seinälle liian syvältä, on siitä tosiaan olemassa myös akustisesti identtinen, mutta litteämpi MP7-versio. Satiinipintaisista M7:sta ja M4T:stä poiketen MP7:n värivaihtoehdot ovat kiiltävän valkoinen ja kiiltävän musta.

Lyhyesti: Miellyttävän rasittamatonta ja neutraalin läpikuultavaa ääntä sekä musiikille että elokuville hyvin kompaktissa paketissa.
Hinnat
MK Sound M7 -pääkaiutin: 395 euroa kappale
MK Sound MP7 -litteä pääkaiutin: 449 euroa kappale
MK Sound M4T -surroundkaiuttimet: 729 euroa pari
MK Sound V8 -subwoofer: 890 euroa
MK Sound V12 -subwoofer: 1 450 euroa
Maahantuoja: Concept Hifi

MK Sound -kauppiaasi:

Teksti: 
Kuvat: 
Samu Saurama
Valmistaja: 
Mallimerkintä: