Lars & Ivan THA-21 -DA-muunnin ja kuulokevahvistin testissä

Kiihtyvä ja innostava

700 euron hintalappu asettaa paineita. Nyt ei riitä se, että saadaan läppärin kuulokeantoa parempi äänenlaatu. Mistä on Lars ja Ivan tehty?

On vaikea olla aloittamatta tätä tarinaa kohdasta "kun ruotsalainen, venäläinen ja suomalainen...". Ketkä ne ruotsalainen Lars ja venäläinen Ivan ovat, sitä tarina ei kerro. Hongkongilaisen firman sivuilla kun ei niistä kavereista mitään sanota. Mutta suomalainen Verkkokauppa.com on ottanut merkin myyntiin.

"THA-21:ssä on highendin
selvin merkki, erillinen
virtalähde."

Lars & Ivanin repertuaari on suunnattu selvästi kuulokekansalle. Joukossa on yksi kaiutinparikin, mutta muuten laitteet ovat ratkaisuja kuulokeäänen parantamiseen joko matkalla tai sitten paikoillaan oltaessa. Putkia käytetään useammassakin Lars & Ivanin mallissa, mutta highendin selvin merkki - erillinen virtalähde - on vain tässä koko malliston kalleimmassa THA-21:ssa.

Lars & Ivan THA-21 on kuulokevahvistin ja USB-DA-muunnin. Siinä on kolme linjatasoista tuloa ja digitaalisignaalille USB-liitäntä. Antoja on kaksi, etulevyn täyskokoinen eli 6,3-millinen kuulokeplugi ja takana RCA:t eli voit käyttää sitä myös aktiivikaiuttimien kanssa DA-muuntimena ja esivahvistimena.

Työpöydän komistus

THA-21:n tyyli on vähän kaksijakoinen. Toisaalta VU-mittarin vihreä valo valaisee koko kotelon sisuksen ja hohkaa pleksipäädyistä ulos. Tavallaan tyypillistä kiinalaista "täytyy olla näyttävä" -henkeä. Ja sitten toisaalta muuten paketti on hyvinkin pelkistetty ja hillitty.

Virtalähde on huomattavan tuhti. Se painaa yhtä paljon kuin lavallinen tuoreita älypuhelimia ja kytkeytyy lukittavalla moninapaliittimellä vahvistinosaan.

Itse vahvistinosassa on kaksi 12AX7-putkea. Niiden ruuti eri riitä ohjaamaan kuulokkeita, ei edes muuntajan kautta, eli ne toimivat kytkennässä aikaisemmassa vaiheessa. Ehkä tylsin puoli putkivalinnassa on se, että 12AX7:n visuaalinen hehku kun on alunperinkin hyvin hyvin himmeä, siitä putken oikeasta punertavasta hohteesta ei kotelon sisältä näe käytännössä mitään.

Pienestä tyyliristiriidasta ja pimeiltä näyttävistä putkista huolimatta Lars & Ivan THA-21 on pöydälle iskettynä hyvin uskottava paketti 700 euron hintaansa. Tyypilliset peukalonpaksuiset alumiinietulevyt alkavat olla tavanomaisia ja kahden laatikon ratkaisu erottuu.

Se, että THA-21:ssä ei ole kaukosäädintä, on pelkästään hyvä asia. Nimittäin kun miettii koneen sijoitusta niin sitähän vain tökkisi kaukolla etuvahvistimen naamataulun lommoille. Eihän tätä kuskata sinne toiselle puolelle huonetta vaan asetetaan sohvan viereen pöydälle tai työpöydälle, käden ulottuville.

Putket, muuntajat, mikä mitäkin?

Kun signaalitiellä kerran on putkia, voi niitä halutessaan vaihtaa eri merkkisiin. Vakiot ovat Electro Harmonixit, mutta 12AX7:aa saa vaikka kuinka monelta valmistajalta. On NOSsia ja on uustuotantoa. On kalliimpaa ja on halvempaa. Tube rolling eli putkien vaihto tuo kunkin ominaissoundia esille eli kiinnostuneet vain hankkimaan pari erimerkkistä vaihtoehtoa ja kokeilemaan.

Kotelon sisällä on myös muuntajat. Putkilla tehdyissä päätevahvistimissa muuntajat ovat välttämättömät, mutta THA-21:ssa putket eivät ole pääteasteessa. Jos koittaa miettiä merkkejä, joilla on päätemuuntajat muissakin kuin putkivahvistimissa, mieleen tulee ensimmäisenä McIntosh.

Kuulokevahvistimessa sovitusmuuntajissa on aika paljon järkeä. Tyypillisten kotikaiuttimien nimellisimpendassi vaihtelee neljän ja kahdeksan välissä. Haarukka ei ole kovinkaan laaja. Sen sijaan kuulokkeissa 32 - 300 ohmia on se väli, mihin suurin osa luureista osuu eli ero ei ole 1:2 vaan 1:10. Paitsi että niin 16-ohmisia kuin 600-ohmisiakin on eli suhde onkin noin 1:40.

THA-21:n takana on kytkin, jolla valitaan kuulokkeiden impedanssi ja muuntaja sitten sovittaa sen pääteasteelle mahdollisimman helpoksi. Alueet ovat L eli 16 - 32 ohmia, M eli 30 - 100 ohmia ja H eli 100 - 300 ohmia.

Pääasiassa käytin AKG K-601 -kuulokkeita, joiden impedanssi on 120 ohmia ja parhaiten ne soivatkin juuri tuolla 100 - 300 ohmille tarkoitetulla H-asennolla.

Räväkästi iskevä

Heti ensinuoteilta kävi selväksi, että THA-21 ei ole mikään hissukka. Soundin luonnollinen menevyys, vaivattoman irrallinen kulkevuus, pärjää jopa eksoottiselle Little Dot -OTL-putkipelille. George Bensonin Beyond the Blue Horizon -levy venyi vaikka kuinka pitkälle kun jumiuduin vain ihmettelemään napakkaa kulkevuutta. Siis juuri sitä piirrettä, joka vie musiikkia eteenpäin.

Stereokuva ei kuljeta musiikkia. Bassotoiston ulottuvuus ei kuljeta musiikkia. Rytmi, se kuljettaa musiikkia. Se saa pää nyökkimään, jalan naputtamaan. Ja Lars & Ivan THA-21 hoitaa sen puolen aivan mainiosti.

"Mielessä näkyvät kuvat
huomattavan isoista ja
järeistä kaiuttimista."

Menin sitten päästämään suustani sen, että bassopään ulottuvuus ei kuljeta musiikkia. Ja näen niin sieluni silmin kauhistuneen bassomaanikoiden joukon. Tarkoittaako se, että THA-21 on bassopäästään vaisu...? AKG K-601:t ovat bassopäältään hyvin neutraalit, monen mielestä kevyet (kun ovat tottuneet tuhtibassoisiin kuulokkeisiin, joita suurin osa on). Mutta niin vain Black Hawk Down -soundtrackin Bakara mätkii bassopotkuja sellaisella uskottavuudella, että mielessä näkyvät kuvat huomattavan isoista ja järeistä kaiuttimista. Eli THA-21 ei ole paksusointinen, mutta voimaa kyllä riittää.

Se mainittu Little Dot jää juuri tässä suhteessa, iskevyydessä ja auktoriteetissa, selvästi Lars & Ivanille. Kiinalaishalpis on kaikessa soljuvuudessaan helppo kuunnella, mutta ei samalla tavalla detaljeja erotteleva ja sykkivä kuin THA-21.

Entäs se USB-liitin?

Kun Lars & Ivan THA-21 ei ole pelkkä kuulokevahvistin vaan myös DA-muunnin tietokoneelle, on se DA-muunnoksen laatu oleellista. Kytkemällä Tidalista musiikkia toistava tietokone THA-21:n USB-liittimeen kuuluu se, että DA-muunnin tekee soundista vielä räväkämmin sykkivän. Iskut irtoavat entistä lujempaa ja kaikenlainen äänitteen taustalle piilotettu paljastuu selvästi. Tom Waitsin What's He Building In There saa todella kylmät väreet selkäpiihin musiikki-instrumenteilla tuotetuilla "hälyäänillä".

Dire Straitsin Sultans Of Swing sykkii tiukasti, ehkä tiukemminkin kuin swing-sana antaisi olettaa, ja Infected Mushroomin I'm Da Supervizah piirtää painostavan mekaanisen taustan taksipalvelua manaavalle kommentille "I'm the supavizah, get me da taxi numba".

Hyvin neutraali, avoin ja bassoiltaan ei yhtään pinnassa jyskyttävä AKG K-601 ei ehkä ole THA-21:lle se ihan paras seuralainen. Yhtään pehmeäsointisen kuulokkeen kanssa THA-21:n räväkän tiukasti sykkivä luonne olisi ihan pelkkää plussaa. Nyt kun mitään ei pehmennetä, iskua ei yhtään jarruteta, on olo kuin bilettäisi ihan suoraan PA:n edessä (tanssien subbarin päällä). 20 vuotta sitten se oli normaalia, sitä jaksoi sujuvasti läpi yön ja nousta vielä koko seuraavaksi päiväksi rullaluistimille. Nyt 43-vuotiaana kunto ei enää riitä ja tekee mieli nauttia välillä ihan vain taaksepäin nojaamisesta.

Mutta! THA-21 ja oikea materiaali vievät kyllä mielen juuri sinne, nuoruuden raveihin (en tarkoita hevosurheilua). Biitti ui selkäytimen ja vie miestä. Uskon, että vienti on myös täysin sukupuolineutraalia. Hanaa tulee helposti avattua enemmän kuin olisi tarpeen ja sormet etsivät niin streamauspalveluista kuin omaltakin serveriltä seuraavaa menevää materiaalia. Herbie Hancockin Doin' It on ihan riittävän menevää, tahdin ei ole pakko olla sydäntä riivaava 145bpm.

Intternetistä löytyi vielä mainio klippi Top Gearia, jossa James May ajaa Caterham 620 R:ää (jep, loistava parinvalinta!). Ketkä nuo herrat Lars ja Ivan sitten ovatkaan, he osaavat välittää tunteita. Minä olen aina manannut, että Top Gearissa autojen ääniä ei ole saatu kovinkaan hyvällä fiiliksellä talteen. Mutta nyt kun 620 R syöksee sekventiaalivaihteiston keppiä nykäistessä tuli- ja savupalloja pakoputkesta - joka on puolen metrin päässä kuskin korvasta - minulla pyyhkivät kylmät väreet selkäpiissä, silmät kostuvat ja suu on virneessä kuin kilon karkkilaatikon saaneella pikkupojalla. Tekee mieli vain antaa lisää hanaa, elää salamannopean ohjauksen kanssa mukana mutkissa.

Menevä ja välitön

Henkisesti tuhatta euroa lähestyvä hintaluokka on kuulokevahvistimelle ja DA-muuntimelle jo vähän vaikea. Satasessa-parissa pyörittäessä oleellista on pestä se läppärin kuulokeanto. Kunhan tapahtuu parannus, laite on ihan hyvä. Mutta kun siirrytään näin kalliiseen hintaluokkaan, kuuntelijan oma maku painaa paljon ja samoin sovitus muihin laitteisiin.

Minä pidin AKG K-601:n ja Lars & Ivanin tiukasti iskevästä ja menevästä sykkeestä. Rollaattorivalintaa lähestyvästä iästäni huolimatta muistan vielä myöhäisteininä teknon sykkeessä viettämäni yöt. THA-21 tuo ne elävinä mieleen kun soiva materiaali on oikeaa. Samoin vauhdikkaammat tv-sarjat toimivat parivaljakolla erittäin loistavasti.

Jos toiveesi soundista taittuu pehmeämpään, on testilaitteiston jompikumpi puoli hyvä vaihtaa leppoisampaan. Joko luurit tai sitten vahvistin. Lars & Ivan THA-21 vain houkuttaa mahdollisuudella sovittaa itsensä erityyppisiin kuulokkeisiin ja soundin hienosäätöön putkia vaihtamalla. Helposti mieleen siis tulee etsiä jotain muita kuulokkeita kuin nuo minun, joita ei enää saa.

Lyhyesti: Menevä ja innostava soundi, hintaisekseen uskottava rakenne.
Hinta: 698,90 euroa
Maahantuoja: Verkkokauppa.com

Lars & Ivan -kauppiaasi:

Teksti: 
Kuvat: 
Samu Saurama
Valmistaja: 
Mallimerkintä: