Genelec 8020B -aktiivikaiuttimet sekä 7050B ja 5051A -subwooferit testissä

Runsaasti ruutia ja suloisia säveliä

Sijoitukseen ja tilan akustiikkaan sopivat säädöt, puhdas ja erottelukykyinen ääni ja pomminvarma rakenne, niistä on pienet Genelecit tehty. Kuten myös tuore iso kattilasubwoofer 5051A.

Siitä ei ole kauaa kun testasimme Genelecin pienimmät mallit, 6010A-aktiivikaiuttimet ja 5040A-subwooferin. Moni niiden ostoa suunnitteleva varmasti miettii, mitä saisi, jos valitsisikin pykälää isommat mallit. Nekin ovat hyvin kompakteja, mutta paranisiko äänenlaatu oleellisesti?

Tästä pääset lukemaan testiä vastaavasta G-sarjalaisesta, G Twosta.

Aiemmin pykälää isompaan siirtyminen tarkoitti myös siirtymistä pois sisustusystävällisestä pyöreän pehmeästä muotokielestä, jonka 5040A-bassopata esitteli. 6010A:n isoveljen 8020:n seuraksi nimittäin istuu järkevästi pykälää suurempi subwoofer: 7050B. Se tarjoaa enemmän basson määrää ja ulottuvuutta kuin pikkusubbari, mutta selvästi teollisempaa lookkia edustavassa LSE-kotelossa (jonka ulkonäöstä minä tosin pidän erittäin paljon). Nyt keväällä myyntiin tullut 5051A tuo pehmeät muodot myös pykälää suurempaan kokoluokkaan.

"Äänenlaadusta on
vaikea keksiä
mitään pahaa
sanottavaa."

Valmistajan nettisivujen numeroita katsomalla tietää, että alarajataajuudet niin pääkaiuttimissa kuin subbareissakin laskevat vähän alemmas ja äänenpainetta saa lisää. Se on vain vielä kovin karu tapa ilmoittaa, mihin pykälää isommilla malleilla päästään.

Sinkkunakin sopiva

Ensimmäinen oleellinen asia 8020B:n kanssa on se, että päinvastoin kuin pikkuveljeä, sitä kuuntelee sujuvasti suurella osalla musiikkia ilman subwooferia. Ei, basso ei tietenkään kaivele pohjamutia tai heiluta ikkunoita, mutta potku on nopeaa ja napakkaa ja se tuo hyvän rytmin ja pohjan musiikille materiaalista riippumatta. Tai toisella tavalla ilmaistuna, se saa hymyn huulille ja jalan naputtamaan tahtia.

Toinen asia on se, että 8020B kuulostaa uskottavan isolta kaiuttimelta muutenkin kuin vain seinää vasten asennettuna. Diskantin tasonsäätö, joka 6010A:sta puuttuu, mahdollistaa rasittamattoman soinnin myös akustiikaltaan kovissa tiloissa. Ei sillä, että pikkuinen kuitenkaan pehmittäisi instrumentteja. Jos levyllä joku puhaltaa vaskitorveen naama punaisena niin siltä se myös kuulostaa kaiuttimesta.

Genelecin kaiuttimissa on muutama vakioväri, mutta tilauksesta saa myös kiillotetun kotelon.

8020B avaa äänitteeseen taltioitua tilaa pikkuveljeä paremmin seinäasennuksessakin. Toisaalta, kun 8020B:n saa soimaan tilan akustiikasta riippumatta miellyttävästi myös kaukana rajapinnoista, voi sillä luoda uskomattoman hienosti tilaa piirtävän järjestelmän. Pientä kaiutinta voi kuunnella hyvinkin läheltä, jopa alle metristä, ja silloin tulos on ihan puhdasta teräväpiirtostereokuvaa.

Normaaleilla muutaman metrin kuunteluetäisyyksillä ääni on pikkumallia läpikuultavampi ja uskottavampi. Viehättävintä on kuitenkin se, että ääni on iso ja tuntuu täyttävän kuunteluhuoneen koko seinän. Ei, se ei ole analyyttisesti ajateltuna aivan tarkin tapa toistaa äänilevyä, mutta sitä on vain erittäin miellyttävää kuunnella. Jos toki, subbarin lisääminen järjestelmään leventää kyllä hymyä vielä aimo annoksen.




Kumpi vai kampi?
7050B:n tyyliä kuvaa parhaiten sana

Insinöörinäkökanta kahden eri subbarivaihtoehdon toimintaan on se, että LSE-koteloisesta 7050B:stä saa enemmän matalimpia vavahduksia koska refleksikanavan poikkipinta-ala on 5051A:n putkea selvästi suurempi. Toisaalta 5051A:n tuplasti tehokkaampi vahvistin mahdollistaa lisäruutia yläbassoille.

Kummalla vain subwooferilla saadaan runsas annos lisäryhtiä bassoille ihan yleisestikin ja keskialue tuntuu avautuvan entisestään kun 8020B:n pienen bassoelementin ei enää tarvitse murehtia edes keskibassoista. Selvää on myös se, että bassotoiston venyessä yli oktaavin aiempaa alemmas, auktoriteettia on yhtäkkiä rajusti lisää. Ja jos pelkkää 8020B:tä onkin toisaalta mukava kuunnella musiikilla ihan sellaisenaan, leffasoundtrackit saavat subbarilla toivottua lisäjykevyyttä.

Vaikka 5051A:ssa ja 7050B:ssä on teknisiä eroavaisuuksia on niiden ääntä vaikeaa erottaa toisistaan. Subbarin äänenvoimakkuussäätimen asennossa puolen desibelin ero tuo enemmän eroa basson luonteeseen, tai vain 10 - 20 sentin paikanvaihdos. Käytännössä molemmat tuovat sävykkäästi ja tarkasti lisää ulottuvuutta, kompaktiin kokonsa suhteutettuna huomattavan paljon lisää äänenpaineresursseja ja kokonaisuutena paljon pelkkiä pääkaiuttimia vaikuttavamman soundin.

5051A on perinyt pehmeän ja sisustukselle helpon muotokielensä 5040A-pikkuveljeltä. Langallinen kaukosäädin on vaihtunut radiotaajuuksilla toimivaan langattomaan.

Käytännön eroja kuitenkin on. 5051A:n mukana tulee mainio radiotaajuuksilla toimiva kaukosäädin (sen 5040A:sta tutun miniatyyrisubbarisäätimen voi ostaa erikseen, jos sillä haluaa fiilistellä esimerkiksi työpöydällä). Jos voimakkuussäätimelle on käyttöä tai pyöreä muotokieli houkuttaa, on 5051A selvästi oikea valinta. Sen sijaan pitkilläkin kaapeloinneilla varmasti häiriöttämiä balansoituja kytkentöjä kaipaavan kannattaa kallistua 7050B:n puolelle. 5051A:ssakin on balansoidut liitännät, mutta vain stereoparille.

Ai kumman subbarin itse valitsisin? Ehdottomasti 7050B:n koska sen teollisen työkalun henkeä huokuva lookki on niin ehdottoman tyylikäs ja tukevasti kiinni loksahtavasta XLR-liittimestä tulee aina hyvälle mielelle.



Lisävastinetta lisärahalle

Tätä testiä aloittaessani minulla ei ollut ollenkaan selvää kuvaa siitä, mitä asioita tapahtuu kun 6010A + 5040A -yhdistelmästä siirrytään pykälää ylöspäin. Nyt tiedän ja lyhyesti sanottuna kaikki on oleellisesti paremmin. Jos pieni koon kasvu ei ole kynnyskysymys niin lisärahalle saa ainakin summan verran lisävastinetta.

Kummassakin subwooferissa on dipeillä tehtävät säädöt sovitusta varten. Kuvassa 5051A:n liitännät.

Genelec 8020B on bassosäätöjensä ansiosta helppoa sijoittaa seinän viereen, seinän lähelle tai täysin irti kaikista seinistä. Diskanttipään pieni vaimennus auttaa tarvittaessa taittamaan ilkeän terävyyden soundista jos tila on kovin kovapintainen. Ääni on erotteleva ja läpikuultava, mutta ei rasittavan kuiva tai tylsä.

Molemmat subwooferit, 5051A ja 7050A kuulostavat jo oikeilta subwoofereilta, niiden bassopää ylettyy oleellisesti alemmas kuin 5040A-pikkukattilan. Subbarien sovitus sujuu ohjeiden avulla poikkeuksellisen helposti ja alarajataajuuden tasonsäädöllä saa nopeuden ja jykevyyden huoneesta riippumatta tasapainoon.

Äänenpainevaratkin ovat paremmat, mutta kuinka pitkälle - riittääkö näistä varmasti iloa niin paljon kuin korvat kestäisivät? No ei tietenkään - kun ääni pysyy puhtaana rajoille asti, ei mikään riitä. Vaan käytännössä pienen ja vain kevyesti akustoidun teatterihuoneen järjestelmänä tämä jo seinää vasten asennettuna toimisi, puhumattakaan normaalista olohuonekäytöstä.

Lyhyesti: Kompaktikokoinen kaiutinjärjestelmä, joka kuulostaa isolta ja vakuuttavalta. Äänenlaadusta on vaikea keksiä mitään pahaa sanottavaa.
Hinnat (vakioviimeistely)
Genelec 8020B: 410 euroa kappale
Genelec 7050B: 1 020 euroa
Genelec 5051A: 1 200 euroa
Valmistaja: Genelec
Teksti: 
Kuvat: 
Valmistaja
Valmistaja: 
Mallimerkintä: 

Kommentit

Tulipa mieleen sellainen kysymys, että olisiko jostakin muusta subbarista vastinetta näille Genelecin subbareille? Esim. rakennussarjoista joita tälläkin sivulla on esitelty? Minulla on tällä hetkellä 8020c:t yhdessä 11" Chorus A-60 Vertigon kanssa, mutta tuon subbarin bassotoisto ei ole kovin tarkka ja napakka... Subbarin vahvistin, Polarcomp Oy:n Hifitalolle valmistama 130 watin A-60 sinällään kelpaisi edelleen rakenteluun.

Ei Genelec tietenkään ole maailman ainoa hyvä subwoofer. Yksi kyllä niistä harvoista, joka suodattaa myös pääkaiuttimien bassopään ja varmistaa hyvän integraation subbarin ja pääkaiuttimien välillä ilman AV-vahvistimen bassonohjausta.

Ärjy-äijäsubwoofer on toki hyvä, mutta varsin iso verrattuna keskivertoon Genelecin bassopalikkaan. Monelle jo 100ltr subwoofer on sisustuksellisesti hankalan suuri, saati sitten 400ltr (tai useampi sellainen). Genelec osaa puristaa kohtuukokoisista koteloista täyden kympin edestä bassoa ulos.

Se nykyinen subbarisi. Oletko varma, että ongelma on subwooferissa eikä mahdollisesti huoneen aiheuttamissa bassovasteen korostumissa? Tai vain subwooferin sovituksessa. Yksi helppo tapa kokeilla parannusta on laskea viritystaajuutta, sillä saat keskibasson tasoa hieman laskettua. Onnistuu sullomalla refleksiputkeen sopivan ahtaasti istuvan pidemmän putken (ota vaikka pahviputki, halkaise ja pienennä halkaisijaa sopivaksi). 1,5x pidennys voi tehdä ihmeitä.

Jos päädyt tekemään uuden subbarin niin minä ehkä mieluummin myisin nykyisen kokonaisena ja tekisin uuden elementteineen, koteloineen ja vahvistimineen päivineen,