Epson Moverio BT-100 -3D-videolasit pikatestissä

Scifiä nyt

Lasit, joiden läpi näet maailman ja siihen lisättynä kaiken tietokoneen luoman grafiikan. Tätähän me nyt keski-ikäiset haaveilimme puoli elämää sitten, olisi se vaan cool. Nyt kun mielikuvituksemme on noista ajoista surkastunut, suurin osa meistä ei enää keksi näille arkikäyttöä. Siitä huolimatta, että nämä ovat varsin coolit ja hauskat. Onko Moverio-videolaseille vielä käyttöä?

Hyvä ystäväni sanoi iPadista sen alkuaikoina, että "ellet keksi sille mitään käyttöä, et sitä tarvitsekaan". Hän käytti iPadia joka päivä työkaluna jo ennen kuin niitä sai Suomesta (ja auttoi minuakin tilaamaan Ranskasta oman), mutta onkin keskivertoa selvästi edistyneempi mies. Nythän "padingtoneja" on joka toisella, ellei iMallia niin joku Android-versio.

"Epson Moverio
tuntuu samalta
kuin iPad alussa."

Epson Moverio tuntuu samalta kuin iPad alussa. Se on yhtäaikaa tosi makea ja täysin hyödytön. Oikein vääntämällä sille voi keksiä käyttötarkoituksia, selkein ehkä tiedonsiirto työtä tekevälle. Kytkentäkaavion tarkastelu samalla kun seuraa sitä oikeaa kytkentää, lunttilappu kirurgille tai jotain vastaavaa. Ongelma on se, että me emme välttämättä keksi, mitä uudella työkalulla voi tehdä ennen kuin siihen on tottunut. Ei niinkään se, että työkalu olisi turha.

Nokalle vie

Lasit ovat suhteellisen painavat, sen huomaa selvästi. Jopa ne epämukavat leffateatterin 3D-lasit istuvat paremmin. Tosin säätöjä päätä myötäilemään on jonkin verran. Sankojen avautumiskulmaa voi muuttaa ja nenälle tulee mukana kolme erilaista tukipalaa. Ja jos korvistammekin saa helposti valokset, miksei nenänvarresta - jos siis oma kyömysi ei jostain syystä tunnu istuvan tarjottuihin pehmusteisiin.

Omien lasien kanssa käyttö silmien ja BT-100-lasien välissä tuntuu kankealta eli sujuvimmin nämä toimivat hyvänäköisillä tai piilolaseja ymmärtävillä. Varusteissa on kyllä kaksi pientä lisäpalaa, jolla Moveriot saa nojaamaan käyttäjän silmälasien sankoihin, mutta omat klasini ovat epätrendikkään sirosankaiset ja homma ei toiminut.

Ohjain on sekin huomattavasti raskaampi kuin Android-pohjainen puhelin, mutta sisältääkin todennäköisesti aika paljon enemmän elektroniikkaa kuin 2.2-käyttöjärjestelmän puhelimeen on sullottu.

Suurempi murhe kuin ohjaimen massa on sen trackpad. Se ei nimittäin tarkkuudeltaan vastaa ollenkaan sitä, mitä jo pari sukupolvea vanhoissa älypuhelimissa parhaimmillaan on. Tai tarkemmin ajatellen vaikea sanoa. En nimittäin koskaan näe, kuinka huteran tutisevan paikkainformaation puhelimeni saa sormestani, se kun ei näytä sitä valkokangaskokoisella kuvalla. Ehkä parempi niin. Joka tapauksessa ohjauspuoli on vielä tarkennusta kaipaava.

Lasien lataus hoituu mukana olevalla USB-kaapelilla, joko tietokoneesta tai sitten mukana olevalla USB-laturilla.

Iso visio, tai keskikokoinen

Sillä, että en osaa määritellä BT-100:n kuvakokoa en viittaa ainaiseen televisioiden pieneksi vinoiluuni. Moveriot nimittäin näyttävät siltä kuin katsoisi 320-tuumaista kuvaa 20 metrin päästä tai 40-tuumaista puolta lähempää, tilanteesta riippuen. Projisoitu kuva kun näkyy sillä etäisyydellä, mihin on muuten katseensa tarkentanut. Horisonttiin haaveilevalla projisoitu kuva näyttää olevan iso ja kaukana, syliin tuijottaja saa vaatimattomampaa palvelua. Läpinäkyvä kuva on tietysti hyvin toisenlainen kuin pelkkään pelaamiseen tai leffankatsomiseen suunnitelluissa laseissa. Esimerkiksi Sony HMZ-T1:ssä tarkoitus on uppotua vain siihen ohjelmaan, mitä laseilla näytetään. Moverio BT-100:lla ei.

Olisikin väärin arvostella näitä pelilaseina vaikka kieltämättä Angry Birdsin takia tehokasta työaikaa menikin nyt harakoille.

Oikeasti mielekkäät sovellukset ovat vasta tulossa, mutta niiden kehittäminen on mielekästä koska Epson Moverio BT-100 on Android-laite. Se tarkoittaa, että ohjelmoijat voivat tehdä sovelluksen Androidille ja sille voi olla käyttöä monen valmistajan vastaavissa laseissa - sitten kun markkinat ovat pullollaan tälläisiä ja tyhjäkatseiset metromatkustajat piiloutuvatkin järjestään videolasien taakse. Epson on hyvin järkevästi valinnut avoimen alustan joten sovelluskehittäjillä on sekä tutut työkalut että laaja tuleva laitepohja. MicroSD-kortilla tilaakin riittää, kortteja kun saa ainakin 32 gigaiseen saakka.

3D vai perinteinen 2D

Moveriot eivät tuota hirveän voimakasta kolmiulotteista vaikutelmaa. Ennemminkin niin, että kolmiulotteisuutta käytetään pienenä apuneuvona - ei hurjana tehosteena. Kuten sanottua, minusta näiden mielekkäin käyttöympäristö onkin esimerkiksi teollisuudessa tai muualla työkaluna, ei pelkkänä hupilaitteena. Työkalun on tarkoitus toimia ilman, että siihen kiinnittää erityisesti huomiota. Esimerkiksi pistosahan oleellisimmat asiat ovat sahauksen tarkkuus ja sujuvuus, ei niinkään WOW-äänteitä sahaajan suusta päästävät laserefektit ja äänitehosteet, joita kotilaitteisiin koitetaan kylvää.

Koska Moveriot kytkeytyvät WLAN:lla nettiin, niillä voi surfata ja koska lentokoneessa ei saa surfata on BT-100:ssa myös lentokonetila. Kyllä ne satunnaiseen leffankatsomiseenkin taipuvat, vaikka materiaalin siirto on hieman kankeaa. Lisäksi 960x540-resoluutio, tasan neljäsosa FullHD:n pikselimäärästä saattaa tuntua vähältä - vaikkei näille sopivissa sovelluksissa sitä välttämättä olekaan. Laseihin kiinnittyvien nappikuulokkeiden äänenlaatu on muuten varsin passeli, tasapainoinen ja bassopääkin juuri sopivalla tasolla.

Tälläisten puoliläpäisevien videolasien arvostelussa on enemmän pointtia sitten kun niille on todellista lasien potentiaalia hyödyntävää ohjelmistoa. Toistaiseksi Epson Moverio BT-100 on kuriositeetti. Paitsi jos olet gadget-friikki, silloin sinun on saatava nämä koska vaihtoehtoja ei taida vielä olla ja vain sinä voit löytää ne todelliset käyttösovellukset. Ne ovat läpinäkyvä älypuhelinvalkokangas sinun ja reaalimaailman välissä. Älä väitä, etteikö sille voisi keksiä käyttöä.

Lyhyesti: Hurja teknovisio tulevaisuuteen, joka kaipaa vielä sovelluksia ja uskaltavia kokeilijoita päästäkseen lentoon.
Hinta: Noin 600 euroa
Valmistaja: Epson
Teksti: 
Kuvat: 
Valmistaja
Valmistaja: 
Mallimerkintä: 
Tagit: