Elac S10EQ -aktiivisubwoofer huonekorjauksella testissä

Lujaa, kontrollilla ja iskevästi

Halpa subwoofer, joka äänenlaatunsa puolesta saisi hyvän arvosanan vaikka maksaisi tuplasti. Ja hyvä äänenlaatu ei ole tämän kompaktisubbarin ainoa juju.

Elac debytoi juuri Debut-sarjan, johon kuuluu subbareita, lattia- ja jalustakaiuttimia sekä kotiteatterikäyttöön tarkoitettu keskikanavan kaiutin ja Dolby Atmoksen kaipaama malli. Kaikkien mallien hinta jää alle tonnin eli jos nyt opiskelijabudjetilla ei kokonaista toistakymmentä kaiutinta sisältävää kaiutinta sisältävää kotiteatteria ei kasatakaan niin normaalille työssäkävijälle hinnat ovat hyvin kohtuullisia. Siis olettaen, että rahalleen saa vastinetta.

Huomatus. Päinvastoin kuin videolla väitän, selvisi eteenpäin olevan elementin olevan se aktiivinen - vahvistimeen kytketty - ja pohjassa vaaka-asennossa on refleksivirityksen hoitava passiivielementti.

Ensimmäinen, mutta ei varmasti viimeinen, testattava on Elac S10EQ -aktiivisubwoofer. S10EQ:n perusrakenne on 10-tuumainen bassoelementti suhteellisen kompaktissa 34,3 senttiä kanttiinsa olevassa refleksikotelossa. Ja koska kotelo ei tosiaan ole älyttömän suuri, refleksiviritys on tehty refleksiputken sijaan passiivielementillä (pieni kotelo vaatisi epäkäytännöllisen pitkän putken). Sekä vahvistimeen kytketyn aktiivielementin, että resonaattorina toimivan passiivielementin kartiot ovat paperia. Paperikartiosta on vaikeampi keksiä eksoottisia tarinoita kuin ihmemateriaaleista tehdyistä kartioista, mutta toiminnallisesti ne ovat erittäin hyviä.

Vahvistimelle sanotaan tehoksi 200 wattia jatkuvaa ja 400 wattia hetkellistä. Kalliimpiin kilowatti-ihmeisiin tottunutta numerot eivät enää hätkähdytä vaikka tehoa käytännössä varsin paljon onkin. Luvattu alarajataajuus on 28 hertsiä ja päinvastoin kuin suurimmassa osassa kilpailijoita, todellinenkin on juuri sen verran ja vieläpä jakotaajussäädön asennosta riippumatta.

Lisäys: Huone korostaa aina bassopäätä jonkin verran ja S10EQ:n käytännön alaraja on noin 25 hertsiä.

Karua vai asiallista?

Halvat hintalaput näkyvät tietysti jossain. Pinta on harjattua metallia muistuttavaa muovia. Hyvin siisti ja mikään ei repsota tippaakaan, mutta puuviiluja ei nyt tarjota. Toinen kalliista subbareista poikkeava kohta on liitännät. Tai siis Elac S10EQ:n tapauksessa liitäntä. Yksikössä. Takalevyssä on yksi RCA-liitin, siinä sitten kaikki. Stereojärjestelmään kytkeminen ei siis luonnistu ihan malliikkaasti kun kaiutintasoisia ottoja ei ole ollenkaan ja linjatasoisenakin kelpaa vain monosignaali, jota harvemmasta stereovahvistimesta saa ulos.

Kotiteatterijärjestelmän kanssa sen sijaan mitään ongelmia ei ole. AV-vahvistimen sub out -liitännästä piuha S10EQ:lle ja siinä se.

Subbari seisoo matalilla jaloilla, jotta pohjassa oleva elementti mahtuu hengittämään. Jalkojen alla on ohuet kumitassut eli lattiaan ei tule jälkiä, mutta subbari ei kuitenkaan lähde itsekseen joraamaan pitkin seinustaa silloin kun hanaa annetaan kunnolla. Tai no, jos lattia on yhtään joustava - yleensä on ellei sitten ihan raa'alla betonilla tassutella - niin subbari alkaa tutista melko paljon ja saattaa saada esim. laminaattilattian rämisemään. Subbarin vikahan se ei ole, mutta silti niin voi käydä.

Jakotaajuussäätö sovelluksessa.

Elac S10EQ:n taajuusvaste huonemittauksella jakotaajuussäätö maksimissa (punainen) ja minimissä (vihreä).

Supervaruste

Yksi sisääntuloliitäntä, onpas vaatimaton palikka. On, tuon asian osalta. Siellä bassokuution sisällä vain onkin sitten älyä paljon enemmän kuin tyypillisessä tämän hintaluokan subbarissa. Iso juju on se, että kaikki säädöt tehdään erittäin selkeällä ja helppokäyttöisellä puhelimessa tai tabletissa toimivalla sovelluksella, joka keskustelee S10EQ:n kanssa Bluetoothin välityksellä.

Ei tämä ole aivan tuore juttu, Elac SUB 2050 ja Elac SUB 2070 sen toki tarjoavat, mutta ne haukkaavat lompakkoosi noin puolentoista tonnin kokoisen kolon. Rahalla saa. Huomattavan suuri yllätys olikin se, että sama käyttöliittymä tarjotaan näin edulliseen subbariin.

Osa älypuhelimella toimivaa käyttöliittymää on myös puhelimen mikrofonia hyödyntävä huonekorjaus. Ensin puhelin asetetaan aivan subbarin eteen ja se väräyttelee ilmoille sarjan testisignaaleja. Tämän jälkeen sovellus tietää, millainen kalibrointiin käytettävän puhelimen mikrofonin taajuusvaste on ja osaa ottaa sen huomioon. Toinen sarja bassotaajuuksia toistetaan sitten niin, että puhelinta pidetään kuuntelupaikalla. Näiden perusteella voidaan laskea 12 parametrikorjaimelle asetukset, joilla bassovaste saadaan selvästi tasapainoisemmaksi.

Kuunteluissa Elacin Auto EQ listii sujuvasti ne huoneen pahimmat bassomöykyt. Ei se huonekorjaimien MM-sarjassa ihan kultaa voittaisi, mutta on hyvin suuri apu normaalihuoneessa. Ja voihan sen korjauksen valita päälle tai pois.

Elac S10EQ on muuten siitä harvinainen subwoofer, että sen taajuusvaste ylettyy yhtä alas riippumatta jakotaajuussäädön asennosta. Yleensä kun korkea jakotaajuus hivuttaa alarajaakin ylemmäs. Lisäksi jakotaajuussäädön numeroasteikko pitää paikkansa! Vielä harvinaisempaa ja sitäkin tervetulleempaa. Jos sovitat tätä muuhun kaiuttimiin et AV-vahvistimen säädöillä vaan subbarin omilla niin sekä vaihe- että viivesäädöt helpottavat nappisovituksen saamista. Minä sain viivesäädöllä kokonaisuuteen hyvin istuvan subbarin paljon helpommin kuin vaihetta liu'uttelemalla.

Ilkeä testijärjestely

Pyrin käyttämään testeissä kaupallisia ohjeislaitteita, mutta S10EQ:n kaveriksi iskin Parempi satasen satsi -rakennusohjekaiuttimet. Ihan siksi, että voisin varmasti ulosmitata subbarin kyvyt paljon ennen kuin pääkaiuttimet alkaisivat oireilla liiasta äänenpaineesta. PA-elementeistä rakennettu ja 95dB herkkä Parempi satasen satsi pystyy tuottamaan railakkaasti enemmän puhdasta ääntä kuin tavallinen hifikaiutin. Elac S10EQ:lla oli siis vastassaan hyvin tiukat paikat.

Edulliset subbarit koittavat usein pitää itsestään tarpeetonta meteliä. Valmistajat ilmeisesti ajattelevat, että vähemmän rahaa sijoittavat kuluttajat haluavat paljon ja vasta runsaammin rahaa polttavat haluavat hyvää. Elac S10EQ näyttää tyylikkäästi pyöreiden elementtiensä välistä rakoa tälle ajatusmallille. Sen soundi ei ole nimittäin tippaakaan pehmoisen epämääräisesti humppaava. Päinvastoin, S10EQ potkaisee terävästi ja lujaa.

Huonekorjauksen kalibrointi sujuu puhelimella.

Analog Pussyn leppoisa Hanging Myself Comfortably hakkaamaan biittiä voimakkuudella, joka olisi kyykyttänyt normaalikokoiset hifikaiuttimet jo toisella tahdilla ja subbarille sopivasti tasoa. Kunhan S10EQ:n voimakkuutta ei nosta ylenpalttisen kuumaksi niin ainoa kuuluva häiriöääni on viereisessä hyllyssä rämisevä CD-pino. Ei basson pyöristelyä, ei pehmoilua, vain tiukalla kontrollilla murahtava bassopää, joka rytyyttää rintalastaa hurjana.

Toki jossain vaiheessa tullaan pikkusubbarin kykyjen rajoille, mutta hämmästyttävän pitkälle ne on saatu puskettua. Oleellinen ratkaisu on se, että sitä hyvin vaikeaa ihan alinta oktaavia, 15 - 30 hertsin aluetta, ei juuri hätyytellä. On subbareita, jotka toistavat selvästi tätä alemmas, mutta niiden äänenpainevarat stoppaavat usein ärsyttävän aikaisin tai sitten hintalappu on hengästyttävän suuri. Elac S10EQ jättää puhtaasti tuntoaistimuksella havaittavat vapinat pois, mutta iskee sen sijaan sitten todella lujaa ja yhtään herpaantumatta.

Taajuusvaste jakotaajuussäätö maksimissa pikavalinnoilla: harmaa - Normal, musta - Music, punainen - Cinema ja sininen -Night.

Suurimmalle osalle materiaalia alarajataajuus on aivan riittävä ja aina on parempi, että se, mitä tehdään, hoidetaan kunnolla eikä ensin uhota liikoja ja sitten jätetä hommaa puolitiehen. S10EQ:lla George Michaelin Fastloven bassokuviot murisevat pitkin kuuntelutuolin runkoa, Herbie Hancockin Doin' It pumppaa tykisti yllyttäen avaaman hanaa vielä lisää ja Megadeathin "turkulaislevy Kummallissi Kirjotukssi" ryskii Trust-aloitusraidallaan piinaavan bassomaton huoneeseen. Ai ei mene riittävän alas? Kuulostaa kuin oven takana olisi betoniauto pumppaamassa rumpuaan tyhjäksi... Koko huone tärisee.

Otan saman bändin kanssa vielä riskin ja annan Prince of Darkness -raidan narinan täyttää tuvan. Tottakai joku kahden miehen kannettava subwoofer puristaisi rintalastaani pahemmin, tai paremmin, mutta Elacin tuore subbari ansaitsee kyllä tässä hinta- ja kokoluokassa kouluarvosanan 12,5. Puhdasta, potkivaa ja sävykästä bassoa irtoaa niin, että hymy vain leviää biisi toisensa jälkeen.

Kuka ihmeen Andrew Jones?

Elacin Debut-sarjaa mainostetaan ahkerasti Andrew Jonesin nimellä. Ei sano nimi mitään, sorry. Ei minulle eikä suurimmalle osalle muitakaan suomalaisia yhtään mitään. Te yhdeksän, jotka tunnistatte kaverin, voitte taputtaa itseänne olalle. Pienellä googlailulla selviää miehen tausta. Ensin ukko suunnitteli kaiuttimia KEF:lle. Okei. Sitten Infinitylle ja ennen Elacia vielä TAD:lle ja Pioneerille. Oho... Eivät aivan pienet kannukset.

Ja mösjöö Jones osoittaa Elac S10EQn kanssa, että hän osaa suunnittelun muunkin kuin sadan tonnin highendin kanssa, todella hyvin. 600 euron subbari on aiemmin ollut ihan kiva, usein vähän pehmoinen, helposti rajoilleen ajatuva ja sitten häiriöääniä päästävä. S10EQ ei tee mitään näistä vaan toimii joka suhteessa kiitettävän hyvin, se voisi maksaa noin tuplasti eikä silti tuntuisi äänenlaatuunsa nähden kalliilta. Ja sitten vielä päälle se, että Elac SUB Control -sovellus tekee säätämisestä todella helppoa ja nopeaa verrattuna perinteiseen subbarin takana konttaamiseen.

Edit. Korjaus, subwooferin toistokaista alkaa noin 25 hertsistä, ei 30 hertsistä.

Lyhyesti: Ei alinta vahvadusta, mutta noin 25 hertsistä ylöspäin painetta, potkua ja kontrollia enemmän kuin osaa toivoa.
Hinta: 599 euroa
Maahantuoja: Scanteknik

Elac-kauppiaasi:

Teksti: 
Kuvat: 
Samu Saurama
Valmistaja: 
Mallimerkintä: 

Kommentit

Isovelimalli S12EQ kiinnostaisi kovasti. Onko tästä tulossa testiä lähiaikoina?

On sekin tulossa testiin. Jahka tästä :) .