Dynaudio toi Exite-sarjaansa pohjautuvan Xeon lisäksi markkinoille järeämmän langattomastikin toimivan aktiivikaiuttimen. Focus XD -malliston hinnat alkavat runsaasta viidestä tonnista ja päätyvät tähän testissä olevaan tuplasti kalliimpaan 600 XD-lippulaivaan.
Kymppitonni on paljon rahaa kaiutinparista, sille haluaa paljon vastinetta monessakin suhteessa. Dynaudion ratkaisu on hyvin hillitty. Ulkonäkö ei kerskaile ja äänenlaatu keskittyy tarkkuuteen, kontrolliin ja puhtauteen. Makeilua etsivät, visuaalista tai äänellista, eivät tästä välttämättä innostu. Vaan jos pullistelematon tyylikkyys ja asiallinen arvokkuus ovat sinun juttusi niin nämä saattavat olla juuri sinun juttusi.
16, 24, 96, 192, mikä?
Digitaalisignaalia on tarjolla monesta suunnasta ja useammassa eri resoluutiossa. CD:n laatu on 16 bittiä ja näytteenotto 44,1 kilohertsiä. Tätä heikompia ovat häviöllisesti pakatut formaatit, joista tunnetuin on MP3 ja päätään Spotifyn mukana nostava Ogg Vorbis. Yhtä hyviä kuin CD ovat häviöttömät eli CD:n informaation mitään pois jättämättä pakkaava FLAC ja Applen vastaava ALAC -tiedostomuoto.
Mutten sitten ne suuremmat numerot. CD:tä korkeampilaatuinen toisto, onko sillä merkitystä? Hires eli high resolution eli suuren tarkkuuden formaatit ovat muuttuneet todellisuudeksi. Hires-tiedostoja myyviä palveluita on useita ja äänenlaatu hires-äänitteissä on kuultavasti CD-versioita parempi. Kuinka suuri osa paremmasta äänenlaadusta on hifi-ihmisiä enemmän huomioivasta tuotantoprosessista ja kuinka paljon formaatin teknisestä paremmuudesta? Se on kysymys, joka tuskin ihan heti saa selkeää vastausta, tunnepitoista kuohuntaa kummankin näkökannan edustajilta sitäkin enemmän.
Käytännössä siis joka tapauksessa on tarjolla selvästi CD:tä parempaa äänenlaatu ja mielelläänhän siitä nauttisi. Focus XD -sarjan kaiuttimet kelpuuttavat sen kaikkein korkeimmankin resoluution, 24 bittisen ja 192kHz näytteenottotaajuuksisen sisäänsä silloin kun kaikki yhteydet hoidetaan kaapeleilla eli ohjelmalähteestä vedetään digikaapeli yhdelle Focus XD:lle ja siitä toinen digikaapeli toiselle kaiuttimelle. Jos kaapeleita korvataan langattomalla tiedonsiirrolla, joudutaan tyytymään hillitympään resoluutioon.
Langattomalla Dynaudio Hub -yksiköllä saadaan siirrettyä WLAN-yhteydellä CD-tasoinen signaali kaiuttimille. Tällöin kaiuttimille riittävät virtajohdot, muuta letkusoppaa ei lattialle tarvita. Täysjohdollisen ja täyslangattoman välimalli on vetää ohjelmalähteestä kaapeli toiselle kaiuttimelle ja antaa sen siirtää signaali kaverilleen sitten langattomasti. Tällöin päästään 24bit / 96kHz -laatuun.
Kun kyse on digitaalisignaalista niin kannattaa muistaa, että optimaalinen kaapeli on 75-ohminen kuten videosignaalienkin siirrossa eikä 50-ohminen, jota normaalit hifilaitteiden välikaapelit ovat.
Käyttömukavuutta
Langattomuus on ennenkaikkea käyttömukavuuteen vaikuttava asia. Mikäli musiikkivalikoimasi laatu ei nouse CD:n yläpuolelle niin XD-sarja toimii Dynaudio Hub -vastaanottimen kanssa täysin langattomana. Virtakaapelit tarvitaan tietysti, mutta niin kaikissa aktiivikaiuttimissa. Ja modernissa kodissa niitä pistorasioita on yleensä aika mukavasti eli kaiutinkaapelit eivät vaihdu jatkojohtosumaan.
Langattomallakin kytkennällä riittää, että ohjelmalähde alkaa suoltaa musiikkia ja valmiustilassa olevat kaiuttimet kytkevät itseensä sähköt ja musiikki alkaa hetken kulttua soida.
Helppoja tapoja yhdistää XD:t kodin ja maailman musiikkivarastoihin ovat esimerkiksi Apple Airport Express tai Sonos Connect, jotka kummatkin antavat puhtaan digisignaalin eteenpäin tarjoten vain selkeän tavan hallita musiikkia. Muitakin merkkejä toki on, edellämainitut vain ne ensimmäisenä mieleen tulleet.
Jos joku asia pitää käyttömukavuudessa nostaa motkotettavana esille niin se on äänenvoimakkuussäätö. Kaukosäätimen tuomat pykälät ovat minun makuuni vähän suuret.
Loogista tekniikkaa sisuksissa
Focus 600 XD:n kaiutinelementit ovat Dynaudio Esotec+ -sarjan mallit. Diskantti ja keskialue ovat samat kuin passiivisessa Focus 340 -kaiuttimessa, mutta bassoiksi on valittu erityisen pitkäiskuiset versiot. Passiivimalli on refleksiviritteinen eli se kaipaakin toisenlaiset elementit kuin tämä suljettukoteloinen ja kuuloalueen alarajalle saakka toistavaksi rakennettu aktiivi.
Xeo-sarjan kaiuttimien yläpinnalla nököttävät erilliset vastaanottimet on Focus XD:ssä sulautettu koteloon. Näyttö on nyt etulevyn sivussa olevassa viisteessä. Kun kaiuttimet asentaa niin päin, että molempien näytöt näkyvät kuuntelupaikalle eivätkä sojota kohti sivuseiniä, vasen ja oikea ovat oikeilla paikoillaan. Loogista.
Jakosuodot ja kaikki muu elementtien kontrollointi tehdään DSP:llä eli digitaalisesti. Tämä myös tarjoittaa, että paras äänenlaatu saadaan kun kaiuttimille syötetään digitaalisignaali. Analogiset liitännätkin on, mutta ne ohjautuvat suoraan AD-muuntimelle, joka muuntaa senkin signaalin digitaaliseksi prosessointia varten.
Focus XD -sarjan kaikissa malleissa, 200 XD:ssä, 400 XD:ssä ja tässä 600 XD:ssä on kaikissa 150-wattinen vahvistin jokaiselle kaiutinelementille. Nelielementtisen 600 XD:n tapauksessa tyyppimerkintä siis sattuu myös kertomaan sen, että per kaiutin vahvistintehoa on yhteensä 4 x 150 eli 600 wattia.
Puhtaus, selkeys, aitous
Stereokuvan kolmiulotteinen selkeys ja äänen yleinen puhtaus ovat ensimmäiset hämmennystä aiheuttavat asiat. Stage leviää kauniin suureksi, vaikka esittäjät ovatkin hyvin selkeinä ja oikean kokoisina heille kuuluvilla paikoillaan niin yleinen ilmavuus auttaa saamaan koko tilan mukaan eli ääni ei jää sumppuun kaiuttimien väliin.
”Läsnäolon tunnelma on vahva,
mutta liiottelematon.”
Läsnäolon tunnelma on vahva, mutta liiottelematon. Laulajan sylkikuplien poksahtelun voi nähdä silmissään, mutta kuuntelupaikalla pysyy miellyttävän kuivana – syliin saakka ei räkää lennä. Herbie Hancockin Doin’ It -kappaleen alussa on kyllä särmää kiitettävän hienosti.
Tämä siis diskanttisäädön nolla-asetuksella. Yhden desibelin portaat voivat tuntua pieniltä, mutta ne ovat juuri sopivat kun halutaan tehdä pieni hienosäätö akustiikan ja oman maun mukaan. Naksauttamalla kytkin -1dB-asentoon saadaan sointiin rauhallisuutta, jos tila on yhtään kovapintainen. Enempää vaimennusta ei kaipaakaan, tämä tasoittaa ihan tarpeeksi. Vastaavasti tilassa, jota suuri määrä tekstiilejä pehmentää, se +1dB-vaihtoehto varmistaa elävyyden ja heleyden.
Keskialueen luonne muuttuu toki hieman riippuen diskanttisäädön asennosta. Tuolla -1dB-säädöllä soundi on tasapainoisen levollinen, mutta kuulas ja välitön. Nollasäädöllä saadaan lisää läpikuultavuutta, detaljien erottuvuutta ja tarkempi tilan kaikujen ja akustiikan välittyminen. Molempia yhdistää se vahva läsnäolo ja akustistenkin instrumenttien aito luonne.
Epäilyttävä basso
Bassopää on kiitettävän hieno. Silloin kun äänitteellä on voimaa niin se myös kuuluu, mutta tarpeetonta paksuutta, koko ajan jyhkeää jyskimistä ei ole. Nopeutta, herkkäliikkeisyyttä ja vaivattomuutta on sen sijaan niin, että vaikea uskoa kyseessä olevan järjellisen kokoisen normaalin kotelokaiuttimen. Jos edessäni olisi joku eksoottinen torviviritys niin olisi helpompi nyökkiä ”kyllä, kyllä, hurjan suurella pinta-alalla saa hurjan vaivattoman bassotoiston”.
Miten tanskalaiset ovat puristaneet tämän kahdesta 18-senttisestä bassoelementistä, sitä minä en ymmärrä. En siitäkään huolimatta, että kyse ei ole perinteisemmästä ja soinniltaan usein tipan hitaammasta refleksikotelosta vaan suljetusta laatikosta. Osittaisena apuna on toki portaaton säädettävyys, joka mahdollistaa juuri halutunlaisen bassotason riippumatta kaiuttimien sijoituksesta ja tilan luonteesta bassotaajuuksilla. Vaan vaikka bassohanan avaa tappiin niin syke ei hidastu, jyskii vain syvemmälle vartaloon.
Säätövaraa on tosiaan hyvin. Nämä saa soimaan neutraalisti vaikka suomalaisessa kerrostalon olohuoneessa, jossa kaiuttimet sullotaan lähes nurkkiin. Soivat riittävän täyteläisesti toisaalta kartanon pääsalissakin. Tosin jos kuuntelija pitää tuhtibassoisesta soinnista niin siellä kartanossa 600 XD:t saattavat siihen kaivata sitten jo seinätukea.
Voimaa ja ulottuvuutta? Kyllä, voimaa on tarvittaessa niin, että Analog Pussyn Hanging Myself Comfortably vavauttaa hallitulla voimalla. Moneen muuhun kaiuttimeen selvänä erona on kuitenkin se, että nämä eivät mörise ja pörise yhtään omiaan. Valmistaja lupaa alarajataajuudeksi tasan 20 hertsiä, mutta pienemmissä tiloissa, joissa huone tuo alimmille tukea, toisto ylettyy vielä sitäkin alemmas.
Hillitty tanskalainen eleganssi
Tanskalaiset huonekalut ovat maailmankuuluja. Eivät siksi, että ne olisivat kiiltävimpiä, leveimpiä, räiskyvimpiä tai huomiotaherättävimpiä. Päinvastoin, ne voivat ensisilmäyksellä näyttää jopa vaatimattomilta. Kestävät kuitenkin aikaa keskivertoa paremmin ja ovat hillityn designin ystäville äärimmäisen viehättäviä.
Dynaudiolla on myös malleja, jotka ovat varsin prameita. Consequence Ultimate Edition ehkä sieltä alleviivaavimmasta päästä. Foxus XD -sarja on hyvin hyvin erilainen. Se edustaa sekä äänellisesti että ulkonäöllisesti hyvin hillittyä linjaa.
Hillitty ulkonäkö tarkoittaa, että vaikka 600 XD on 110-senttisenä jo kohtalaisen kokoinen ilmestys, se ei kuitenkaan varasta huomiota eli sen saa vaivattomasti sovitettua hyvin monenlaiseen huoneeseen. Satiinivalkoisena kaiutinpari on olemukseltaan varmasti kaikkein kevyin, pähkinä ja ruusupuu viehättävät luonnonpinnan ystävää ja klassinen musta on aina turvallinen vaihtoehto. Valkoisen tavoin sekin on satiinipinta.
Romantikkojen kannattaa katsella muita kaiuttimia, 600 XD ei tarjoile vaaleanpunaista vaahtoa vesisängyn päällä. Puhtaan ja aidon elämyksen hakijalle Dynaudio Focus 600 XD sen sijaan on pelkistetyn eleetön ja elegantti vaihtoehto.
Lyhyesti: Kontrolli pitää ja ylimääräisiä ei heiluta. Liiottelu kuuluu muille.
Hinta: 10 490 euroa parilta
Maahantuoja: Scanteknik
Dynaudio-kauppiaasi:
Kommentointi suljettu.