Bower Wilkins CT7.3 LCRS, CCM7.5 ja DS3 -kaiuttimet sekä CT SW12 ja ISW3 -subwooferit testissä

Elämää suurempi - elokuva

Yksi tapa tehdä kotiteatteri on kylvää lähemmäs kymmenkunta kaiutinta tasoille, lattialle ja jalustojen päälle. On selvää, ettei kaikissa talouksissa sisustusvastaava ihastu järjestelystä, etenkin kun sitä oheiselektroniikkaa tulee yleensä ainakin puolimetrinen pino vielä lisukkeeksi.

Vaihtoehtona perinteiselle kaiutinruljanssille on käyttää upotettavia kaiuttimia. Joka kodissa, etenkään kivirakenteisissa taloissa, ei välttämättä ole tarjolla sellaisia kevytrakenteisia seiniä, johon olisi helppoa saada kymmenen senttiä syviä aukkoja uppomalleille. Hyvä ratkaisu on kaiutinmallisto, joka on suunniteltu istumaan kirjahyllyyn, sellainen kun on huomattavasti helpompaa saada mihin hyvänsä kotiin halutulle seinustalle.

B&W:n Custom Theatre eli CT-kaiutinsarja on tehty juuri näin. Kaikki mallit ovat 26 senttiä syviä eli mahtuvat sujuvasti kirjahyllyyn. Pienimmän CT700-sarjan mallin naamataulu on 31x45 senttiä eli kohtalaisen kompaktikin ratkaisu on mahdollinen.

Koska kaiuttimet on suunniteltu toimimaan seinää vasten, ne saavat huomattavan bassotuen sijoituksestaan eikä keskialuetta ja diskanttia tarvitse vaimentaa niin paljon kuin normaalikaiuttimissa. Herkkyys onkin parhaimmillaan 94 desibeliä watilla. Tämä tarkoittaa, että CT-sarja soi yhtä kovaa kuin moni tyypillinen hifikaiutin neljä kertaa suuremmalla teholla tai kääntäen, normaali noin satawattinen AV-vahvistin riittää varmasti rajuunkin menoon.

"Noin satatuumainen kuva
jäi koossa ja uskottavuudessa
auttamatta äänen jalkoihin."

Esillä vai optimaalisesti?

Kolmessa etukanavassa oli CT7.3 LCRS eli CT700-sarjan suurin malli ja subbareina samalla seinustalla toimi kaksi CT SW12-mallia. CT7.3 rakentuu merkin oman kevlar-kartioisen erikoisripustuksisen keskiäänielementin ympärille. Tukena on kaksi kahdeksantuumaista refleksikoteloitua bassoelementtiä eli kapasiteettia on huomattavan runsaasti. Diskantti ei ole metallikalottinen vaan silkkiä. Iso ero normaalimalleihin on kevlarin sininen väri. Keltainen kartio kun paistaisi hämärässä leffahuoneessa kuin keinoaurinko.

CT SW12 -subwooferit ovat passiivisia eli niissä on vain kotelo, elementti ja liittimet. Kilowatin SA1000-vahvistinmoduuli, joka voi ajaa yhtä tai kahta bassokaiutinta, on erikseen ja näin onkin järkevää. Kun kaiuttimet asetetaan oikeille paikoilleen mikään ei olisi rassaavampaa kuin vetää subbaria moneen kertaa pois paikaltaan säätöjen tekemiseksi. Nyt säätöjen teko onnistuu helposti normaalin hifilaitteen levyisestä vahvistinmoduulista.

Maahantuojan esittelytilassa on helppoa tutustua järjestelmän komponentteihin, mutta se ei ole highend-tasoinen kotiteatteri. Tässä ei ole mitään ihmeellistä, pitäähän kaiuttimia päästä kunnolla tutkimaan, se olisi viimeisen päälle tehdyssä tilassa hankalaa. Toisin sanoen demotilassa ei saa kuvaa siitä, kuinka hyvä kotiteatteri CT-sarjan kaiuttimilla on mahdollista tehdä.

Äänenlaadullisesti oikeaoppinen ratkaisu olisi kaikkien kolmen etukaiuttimen sijoittaminen kuuntelupaikalla istuvan ihmisen pään korkeudelle esimerkiksi akustisesti läpinäkyvän valkokankaan taakse. Nyt vasen ja oikea etukanava olivat turhan ylhäällä ja vasen myös ihan sivuseinän vieressä. Lisäksi vasen ja oikea kanava olivat niin leveällä, ettei stereokuuntelu oikein toiminut. Tuttu tilanne oman leffahuoneeni edellisestä versiosta.

CT 7.3 LCRS:n kaksi kahdeksantuumaista bassoelementtiä varmistavat, että kapasiteetti riittää rajussakin vauhdissa.

Etukanavamotkotuksen lisäksi tila vuoti bassoja porraskuilua alakertaan ja sivuovesta näyteikkunalle. Eikä akustointia kamalasti oltu mietitty. Tästä kaikesta huolimatta hauskaa piisasi sopivimmalla materiaalilla niin, että välillä sai silmiä pyyhkiä.

Hanki hissutteluun jotain muuta

B&W:n Custom Theatre ei ole ehkä oikea kaiutinvalinta pääosin pienimuotoista akustista jazzia hiljaa illalla kuuntelevalle. Sen sijaan jos tarkoitus on nauttia elokuvista samalla intensiteetillä ja tunnelmalla, mihin päästään isossa modernissa leffateatterissa, niin tämä on juuri oikea resepti.

Etukanavien CT7.3 LCRS -mallien äänensävy on ehkä aivan aavistuksen romanttinen. Käytännössä se tarkoittaa, ettei soundi ala riipiä korvia vaikka hanaa avaisi niin, että sohva lähtee kävelemään. Lievästä romantiikasta huolimatta yläpää helähtää akustisella kitaralla hyvin ilmavasti ja kauniisti

Kaiuttimia suoraan edestä kuuntelemalla, joka onnistui nyt nousemalla seisomaan, soundi on tasapainoinen ja erotteleva. Siitä myös kuulee, että ruutia on varastossa erittäin hyvin. Tunteessa on jotain samaa kuin tiukkavireisen isolohko-V8:n tyhjäkäynnissä. Kukaan ei kyseenalaista, etteikö pienellä hanan avaamisella lentäisi tupee päästä.

Kaikella musiikilla kyllä kuulee, että vauhtia on. Funk kulkee vapautuneesti rullaten ja monella kevyempää matskua edustavalla levyllä hymy on koko ajan huulilla.

CT SW12 -subwooferin vieressä näkyvä ilmanvaihtoventtiili ei ole se, miltä näyttää vaan huomaamattoman ISW3-subwooferin hengitysaukko.
Pieni 100-tuumainen kuva

Valkokankaan leveys oli jotain parin metrin pintaan ja telkkareihin tottuneille kuva on varmasti iso. Se vain jäi koossa ja uskottavuudessa auttamatta äänen jalkoihin. Iskettäessä levylautaselle Casino Royale -Bond ääni levisi todella suureksi ja vaikuttavaksi, selvästi elämää suuremmaksi. Juuri kuten elokuvan kuuluu ollakin.

Soundi ei voisi olla sopivampi tälläiseen actioniin. Kun jysähtää niin jysähtää oikeasti ja silti järjestelmä pysyy koko ajan helpon kuuloisena. Vaikka mättöä ja mäiskettä riittää, detaljia on myös. Tarvittaessa herkkyyttä ja hienosyisyyttä vaikka seuraavassa kohtauksessa taas seinät heiluvatkin.

Yksi huomioitava asia on se, että testipätkä oli minulle hyvin tuttu, puhkituttu. Silti sitä jäi sujuvasti katsomaan kun tunnelma pysyy tiukasti koko ajan yllä. Mainittavan arvoista on sekin, että surroundeina toimivat dipolimoodissa B&W DS3:t. Olkoon se sitten jääräpäisen vääräoppista, mutta dipolien ja ympärisäteilevien kaiuttimien luoma laaja surroundkenttä on normaalihuoneissa erittäin hyvin elokuville sopiva.

Ainoa asia, joka jäi vähän harmittamaan oli alabassojen tilanne. Huone vuoti matalia taajuuksia sen verran paljon, että pari 12-tuumaisia ei pystynyt samaan ruudikkuuteen kuin kolme etukaiutinta. Kauas heilahtavista kartioista näki, että töitä tehtiin olan takaa (saatoin "hieman" innostua äänenvoimakkuuden kanssa), mutta varsinaista paineen tunnetta ei syntynyt. Paremmassa huoneessa maha olisi varmasti hölskynyt. Tosin ne kolme CT7.3 LCRS -etukaiutinta ovatkin poikkeuksellisen järeät.

Katossa näkyy CCM7.5-kaiuttimen ritilä. Kattoasennus muuttuu koko ajan helpommaksi kun laskettuja kattoja tehdään joka tapauksessa valojen ja ilmanvaihdon takia. Joskus onneksi akustoinninkin.
Huomaamaton sivujuonne

Demoteatterin laiteräkissä oli järeän Rotelin surroundvahvistimen seurana myös pieni integroitu. Siihen oli kytketty kattoon asennetut CCM7.5-kaiuttimet ja niiden ISW3-subbari SA250MK2-vahvistinmoduuleineen. ISW3-subwooferin ainoaa näkyvää osaa, lattian tuntumaan tulevaa pientä ritilää, voisi kuvitella ilmanvaihtoaukoksi.

Kyse on mahdollisimman yksinkertaisesta ja huomaamattomasta äänentoistojärjestelmästä, josta nyt oli 2.1-kanavainen versio käytössä. Soundi oli varsin selkeä, hyvin kuunneltava ja sujuva. Systeemi toimii suoraan sanottuna oleellisesti paremmin kuin moni piilotettu järjestelmä, jolla pyritään tuottamaan taustaääntä tilaan.

Kun kuva vie huomion, ei se, että ääni tulee normaali ylempää haittaa ollenkaan niin paljoa kuin voisi kuvitella. Käytännössä aivot tulkitseva "Oh James" -kommentin tulevan suoraan valkokankaalta. Basson potkua on sitäkin ihan sujuvasti, ja tarvittaessa tähän 250-wattiseen SA250MK2-vahvistimeenkin voi kytkeä yhden sijaan kaksi bassomoduulia.

Koska laskettuja kattoja alkaa olla kodeissa esimerkiksi ilmanvaihdon ja valaistuksen takia, kattoon upotettavalle kaiuttimelle voi löytyä helpommin paikkoja kuin seinään upotettavalle. CCM-sarjan malleja on myös helppo ajatella surroundkaiuttimiksi järeän CT-etupään seuraksi.


Teatterittaako? Tee se!

Kunnollinen kotiteatteri tuo todella paljon lisää tunnelmaa leffojen lisäksi hyviin tv-sarjoihin ja peleihin. B&W:n CT700 -sarja ei ole mahdottoman hintainen, mutta siitä riittää isoa ja vaivatonta ääntä varsin suureenkin saliin.

Jos etuseinälle on mahdollista laittaa hyllykkö, voi CT-sarjan kaiuttimet hukata helposti kokonaan näkyvistä. Varta vasten tehdyssä teatterihuoneessa ne on helppoa ripustaa suoraan seinäkiinnikkeistään ja tehdä vaikka mustasta kaiutinkankaasta kevytseinän, jonka taakse saa helposti tehokasta akustointiakin piiloon.

Parhaimmillaan CT700-sarjalla saa tehtyä erittäin tunnelmallisen leffasetin, mutta se vaatii oikenlaisen asennuksen. Suoraan sanottuna, kyllä nämä sellaisen ansaitsevatkin.

Lyhyesti: CT700 on kaiutinjärjestelmä, jolla elokuva heräävät oikeasti eloon ja kasvavat elämää suuremmiksi.
Hinnat
B&W CT7.3 LCRS: 1 500 euroa kappale
B&W DS3: 400 euroa kappale
B&W CCM7.5: 700 euroa kappale
B&W CT SW12: 1 000 euroa kappale
B&W SA1000: 1 500 euroa
B&W ISW3: 850 euroa kappale
B&W SA250MK2: 950 euroa
Maahantuoja: B&W Group Finland
Teksti: 
Kuvat: 
Samu Saurama
Valmistaja: 
Mallimerkintä: