Bang - Olufsen Beoplay A9, Airplay ja Spotify Connect -aktiivikaiutin testissä

Pieksee erillislaitteiston

Jos musiikinkuuntelusi on muun elämän taustalla tapahtuvaa eikä kuuntelutuolissa jäpittämistä, hakkaa Beoplay A9 äänenlaadullaan erillishifilaitteiston sujuvasti. Ulkonäköasioista puhumattakaan.

Beoplay A9 on parhaita esimerkkejä siitä, miten vaivaton yhden laatikon, tai tässä tapauksessa kiekon, ratkaisu musiikintoistoon voi ajaa perinteisen hifilaitteiston ohi. A9 on halkaisijaltaan 70-senttinen kiekko, joka omilla jaloillaan seistessään nostaa päälakensa noin 90 sentin korkeuteen.

Se ei siis ole aivan pieni, mutta tarkoitushan ei ollutkaan leikkiä keittiöradiota vaan syrjäyttää olohuoneesta se monen laatikon hifijärjestelmä. Sitä ei tehdä parin litran tilavuudella eikä pöydännurkalla kyhjöttämisellä.

"Beoplay A9:n saa varmasti
sulautumaan tai erottumaan
omassa sisustuksessa."

Ulkonäkö on äärimmäilleen pelkistetty, käyttömukavuus tiptop ja sisus täynnä älyä ja highendiä.

Älyhuonekalu

Puusta sorvattuja jalkoja klassisempaa tanskalaista huonekalumuotoilua ei olekaan. Vaikka A9:n voikin halutessaan ripustaa seinälle vasta jalat tekevät siitä huonekalun. Värivaihtoehtoina on sekä etukankaaseen että jalkoihin. Itse kiekko on perusvärinä valkoinen, mutta siitäkin on tarjolla Black Edition. Näitä yhdistelemällä valinnanvaraa on niin, että A9:n saa varmasti sulautumaan tai erottumaan omassa sisustuksessa.

Perustekniikka on hyvin samankaltainen kuin laadukkaassa kahden satelliitin ja erillisen subwooferin täysaktiivisessa 2.1-kaiutinjärjestelmässä. 19-milliset diskanttielementit ja 7,5-senttiset bassokeskiääniset saavat tukea kahdeksantuumaisesta refleksikoteloidusta subwooferista.

Kuvassa näkyvät perusvärivaihtoehdot. Lisäksi ovat Nordic Sky Edition -sarjan kankaat.

Diskanttielementeille ja bassokeskiäänisille on kullekin oma 80-wattinen vahvistin ja subwooferille 160-wattinen. Karvan alle puoli kilowattia yhteensä siis. Luonnollisesti kaikki vahvistimet ovat D-luokassa toimivia eli eivät tuota tarpeetonta hukkalämpöä tai pullista sähkölaskuasi. Bang & Olufsenin viileänä käyviä ICEpower-vahvistimia käyttää moni highend-valmistajakin, suorituskyky ei siis jää ainakaan siltä puolelta kiinni.

Langalla ja langatta

Yhteys musiikkilähteisiin onnistuu monella tavalla. Perinteisin on ihan normaali analoginen linjaliitäntä. Sen kanssa ei tarvitse miettiä asetuksia, applikaatioita tai mitään muutakaan, jos ne tuntuvat hankalilta.

Apple Airplay ja DLNA -tuki kuitenkin mahdollistavat langattoman toiston. Vaikka Airplay onkin Applen esittelemä juttu, sille on tuki myös Windows- ja Android-maailmoissa. Verkkoliitäntä hoituu joko ethernet-kaapelilla tai langattomasti, kumpi vain sopii sujuvimmin käyttäjälle.

Äänenvoimakkuuden säätö toimii pyyhkäisemällä sormilla kaiuttimen takapintaa.

Spotify Connect on myös mukana eli puhelin tai tabletti vain ohjaa Beoplay A9:ä kun tehdään kappaleen valintaa, äänenvoimakkuuden säätöä tai muita asetuksia. Sitten A9 streamaa oma-aloitteisesti suoraan Spotifyn palvelimilta eli kannettavan akkua ei kuluteta.

Langattomuuden ansiosta Beoplay A9:lle riittää pelkkä virtajohto, sen enempää kaapelispagettia ei tarvita. Itseasiassa tabletti (tai älypuhelin) ja A9 on aika hiton hieno ja yksinkertainen tapa päästä kiinni lähes kaikkeen maailman musiikkiin.

A9 on sopivan kokoinen. Oikea huonekalu, joka ei kuitenkaan vie liikaa tilaa.
Makiaa magiaa

Magic Touch -äänenvoimakkuuden säädin on ehdottomasti nimensä veroinen. A9:n takapinnan yläreunassa on pitkä rivi pienen pieniä nypylöitä. Pyyhkäisemällä kädellä niitä pitkin saat kiekon soimaan kovempaa tai hiljempaa. Käytännössä tuntuu kuin koko pyöreä kaiutin olisi yksi valtava volumenuppi, jonka ei vain tarvitse pyöriä käännettäessä.

Ratkaisu on sekä intuitiivinen, kuka vain vauvasta vaariin oppii sen samantien että Bang & Olufsenille tyypillisen innovatiivinen. Käden jättäminen hetkeksi paikoilleen mykistää soittimen, simppeliä sekin.

Toki ohjaus luonnistuu vaivattomasti suoraan Spotifya toistavasta puhelimen tai tabletin sovelluksesta samoin kuin Beo4 ja Beo6 -kaukosäätimilläkin. Ja jos tietokone on äänilähteenä niin samalla tavalla säätö on sujuvaa tietokoneen omilla äänenvoimakkuussäätimillä.

Huomioi sijoitus

Kaiuttimen sijoitus vaikuttaa aina sen sointiin, etenkin bassotoiston luonteeseen ja voimakkuuteen. Kaiutin, joka soisi hyvin keskellä lattiaa jumputtaisi ja kumisisi nurkassa. Ja vastaavasti nurkassa hyvin soiva kaiutin kuulostaisi keskellä lattiaa ponnettomalta ja piipittävältä.

Kuten laadukkaiden aktiivikaiuttimien valmistajan kuuluukin, Bang & Olufsen tarjoaa yksinkertaisen ratkaisun eri sijoituksille. Kolmiasentoisella kytkimellä valitaan, onko Beoplay A9 nurkassa, seinää vasten vai irti pinnoista. Kytkimen asennon mukaan A9 muokkaa bassotoistonsa sijoitukseen sopivaksi.

"Et osaa kuvitella bassopään
ulottuvuutta ja jykevyyttä."

Onnistunut omassa olohuoneessani

Olen nyt kuunnellut A9:ä olohuoneessa pari kuukautta. Miltä se kuulostaa, miten se vertautuu moneen järeäänkin samassa tilassa kuunneltuun hifilaitteistoon?

Kuvittele, miltä hyvälaatuinen kompakti 2.1-kaiutinjärjestelmä voisi kuulostaa. Pääset lähelle sitä, mihin Beoplay A9 pystyy. Se, mitä todennäköisesti et arvannut etkä edes osannut kuvitella on A9:n bassopään ulottuvuus ja jykevyys. Toinen yllättävä asia on subwooferin erinomainen integroituminen ylempiin äänialueisiin.

Valmistaja lupaa bassotoiston ylettävän noin 30 hertsiin saakka ja sen se tosiaan tekee. Lisäksi äänenpainevarat riittävät hyvin bileisiin vaikka isommassakin tilassa. Bassopää on dippikytkin sopivasti asetettuna napakan tasapainoinen ja yhtä aikaa jykevän uskottava. Auktoriteettia riittää materiaalista riippumatta. Tosin kannattaa muistaa, että voimalla alas ylettyvä bassotoisto herättää myös huoneen bassokuminat tehokkaasti eli pienessä tilassa yliannostuksenkin vaara on olemassa. Se kolmiasentoinen säätö toki auttaa. Kaiutin hieman keskemmälle lattiaa ja silti sille kerrotaan nurkkasijoituksesta tuottaa pienemmässä huoneessa basson, jossa on voimaa ja mehukkuutta, mutta ei liikaa paksuutta.

Refleksiaukko on samalla Beoplay A9:n kantokahva.

Black Hawk Down -soundtrackin alussa on bassoilla luotua piinaavan painostavaa uhkaa, joka yltyy huonetta vavauttaviksi matalataajuisiksi iskuiksi. Samalla keskialue toistuu neutraalin selkeänä, diskantti puhtaana ja sopivan kirkkaana. Yleisluonne on riittävän läpikuultava ja erotteleva ja kuitenkin koko ajan jykevän uskottava. Jykevyys tuo pienen elämää suurempi -hengen osaalle ihmisääniä, mutta ei kuitenkaan käytännössä peitä muuta äänialuetta alleen.

Herkkyyttä ja nyansseja

Basson jytkettä ja mätkettä, joojoo. A9:n bassotoistosta puhuminen on vain oleellista koska perushyvä subwoofer ei välttämättä pysty saamaan suorituskykyyn kuin tämä sisustusystävällinen lautanen. Silti, riittävätkö Beoplay A9:n taidot toistamaan Billie Holidayn herkkyyden? Iso osa Lady In Satin -levyn tunnelmasta tulee tilasta ja sitä A9 ei tietenkään yhden pisteen ääniratkaisuna piirrä samalla tavalla kuin stereopari hyvin aseteltuja edullisiakaan kaiuttimia. Äänensävykään ei puhkitutulla äänitteellä ole aivan niin neutraali kuin voisi toivoa.

Mutta nyt aloin suhtautua musiikkiin eri tavalla kuin A9 toivoo. Se haluaa minun kuuntelevan musiikkia, ei äänitettä. Toki, voin sen kanssa nojata taaksepäin sohvalla ja uppoutua vain äänien virtaan, kunhan en kuvittele ruotivani ääniteteknisiä detaljeja. Valitsemalla tuntemattoman äänitteen vanhaa musiikkia, ei äänenlaadussa ole mitään häiritsevää. Sonny Rollins rullaa rumpalin vispilöillä pyyhkimää rentoa tahtia eteenpäin ja Ella Fitzgeraldin ääni kelaa ympärillä olevan maailman välittömästi vuosikymmen vuosikymmeneltä taaksepäin.

Kykyä taipua monenlaiseen musiikkiin siis riittää. Ellet ole elääksesi tahkonnut kymmentä biisiä läpi tuhannella laitteistolla niin tuskin löydät Beoplay A9:n äänestä ensimmäistäkään vikaa.

Ken Ishii: Melting Pot - sykkii ja kulkee lujaa, vain hieman totuttua jykevämmin jyskivällä bassopäällä. Katie Melua: Shy Boy - tuhtisointinen äänite on tosiaan tuhti, mutta tuskin normikuuntelijan korvaan kuitenkaan liikaa. Nautinnollisen mehevä vain ja kaikki muu kappaleella oleva toistuu kuitenkin kauniisti. Igor Stravinsky: Tulilintu - teoksen alku alkaa niin painostavan piinaavana kuin kuuluukin, bassomatto levittäytyy koko orkesterisalin kokoiseksi ja sieltä nousevat esille yksittäiset instrumentit ja instrumenttiryhmät. Megadeath: Trust - pehmeästi jyskivä bassobiitti luo pohjatunnelmaa vähitellen selkäytimeen uivalle kitaralle.

Enemmän kuin osiensa summa

Bang & Olufsen Beoplay A9 on mainiosti paketoitu tapa nauttia musiikista. Yksi elegantti ja ajaton kiekko, jolla voi soittaa kaiken, mihin tietokoneesi, älypuhelimesi ja tablettisi pääsee käsiksi. Eli jotakuinkin aivan kaiken maailman musiikin. Ja loputkin koska siihen linjatuloon voi kytkeä mitä vain, vaikka kasettisoittimen tai älppäripyörittimen.

Kyllä, A9 soi tuhdin lämpimästi. Kaupallisesti, sanoisi hifiharrastaja. Vaan onko se äänensävy väärä, jota kriittisimpiä hifiharrastajia lukuunottamatta kaikki eli 99% musiikinkuuntelijoista haluaa kuulla?

Tehokkaat ICEpower-vahvistimet (joita käytetään monessa highend-vahvistimessakin), laadukkaat kaiutinelementit ja huomattavan älykäs sekä tarkkaan mietitty kokonaisuus. Sitä on Beoplay A9. Ei se harrastajan hifilaitteistoa korvaa, mutta normaalille musiikinkuluttajalle suosittelen sitä paljon mieluummin kuin monen laitteen ja johtosopan hässäkkää samassa hintaluokassa.

Lyhyesti:
Hinnat:
Beoplay A9: 1 999 euroa
Jalat: 99 euroa
Seinäkiinnike: 99 euroa
Valmistaja: Bang & Olufsen

Bang & Olufsen -kauppiaasi:

Teksti: 
Kuvat: 
Valmistaja
Valmistaja: 
Mallimerkintä: 

Kommentit

Varsin mielenkiintoinen tuote. Onko tuosta korvaamaan kokonaan erillislaitteisto, jolla on tottunut kuuntelemaan niin musiikkia kuin katsomaan televisiota ja elokuviakin vai sopiiko paremmin pelkästään musiikkia varten? Olisiko järkevämpi hankkia pari hyviä aktiivikaiuttimia, esim. Elac AIR-X 403?

Sopivasti telkkarin viereen asetettuna ääni lukkiutuu melko hyvin kuvan suuntaan. Kyse on eniten makuasioista, haluaako perinteisen stereokuvan ja on valmis sijoittamaan kaiuttimet ja kuuntelupaikan sen mukaan vai riittääkö itse musiikin toistuminen.

Muutaman kuukauden pohdinnan jälkeen päädyin ostamaan mokoman omaan olohuoneeseeni.
Yhdyn arvioosi äänestä kaikin puolin. Ongelmana on tosin pienehkössä betonikopissa juurikin bassojen korostuminen liiaksi. Pitää vielä kokeilla erilaisia sijoituksia ja säätimen eri asentoja.

Käyttöönotto ja äänenlaatu muuten on varsin laadukasta.

Pidä lätkä seinää vasten, mutta koita pitää etäisyydet sivuseiniin toisistaan poikkeavina. Ja vielä niin, etteivät ole suoraan myöskään toisensa monikertoja. Jos sisustus antaa myöten, sitä perinteistä kultaisen leikkauksen kohtaa kannattaa kokeilla 38% seinän leveydestä etäisyydeksi jompaan kumpaan nurkkaan. Bassodippi ensin minimiasentoon (corner).

Säätö on nyt corner-asennossa. Itse laite on kuuntelupaikalta nähden sivuseinällä noin 30% etuseinästä ja noin puoli metriä sivuseinästä irti ja osoittaa viistosti huoneen keskelle. Jahka saan kaiuttimeni myytyä, niin voin vapaammin kokeilla eri sijoituksia.
Kiitti vinkistä.