Riku Hakala

Onko niskan päällä tänä vuonna Digi vai Ana?

Taas on se aika vuodesta kun mikropiirien riivaamat ihmismassat vaeltavat vastustamattomasti kohti Helsingin Messukeskusta. Tavoitteena useimmilla on tyydyttää valtaisa viihde-elektroniikan nälkä, niin Digi- kuin Hifiexponkin puolella. Kävimme ennakkoon kurkistamassa mitä viikonloppu tulee tarjoamaan kuluttajille.

Viskinhuuruista painavaa äijärockia

Ville Laihialan Englanninkielinen purkautumisväline Poisonblack, on saavuttanut kuudennen pitkäsoiton rajapyykin. Yllättäen julkaisu on nimetty hyvinkin suomalaisylpeästi Lyijyksi.

Vaaleanpunainen rock-seikkailu läpi vuosikymmenten

Yhtye, jonka keulahahmona on nahkashortseissa poseeraava, pinkkihiuksinen naislaulaja, ei voi olla huono. Jos ei muuta, niin kielii se ainakin positiivisesta rock-asenteesta.

Sauna palaa, yleisö riemuitsee!

Aivan legendaarisen mahtava homma, kenties suomen paras musiikkitapahtuma Sauna Open Air on palannut välivuoden jälkeen kesäiselle kekkerikartalle! Tällä kertaa Tampereen keskustassa, Ratinan stadionilla järjestettävää heavy-ilotulitusta ei varsinkaan kotimaisen metallin ystävän kannattanut jättää väliin.

Tässä on (Eppu) Normaalia parempi konserttitaltiointi

Vuonna 2004 tallennetun Eppujen täpötäyden Ratinan keikan tuhoutuneeksi luultu master on onnistuttu sittenkin pelastamaan. Niinpä tilanne on viisaasti heti (2013) hyödynnetty uudelleen miksauksen ja Blu-ray-formaatin muodossa, tuoreen haastattelun ja keikkamuistelon kera totta kai.

Turbo-takatukka-pastellia Mansesta

Näitä kahta levyä kuunnellessa voi helposti aistia aidon ja oikean Manserock-fiiliksen. Vain tuoreen mustanmakkaran tuoksu jää kokonaisuudesta puuttumaan, nääs.

Melodista suomiheviä isojen poikien vanavedessä

Tätä Pohjanmaalta pomsahtavaa ja reippaat viisitoista vuotta keikkalavoja kiertänyttä melodista hevibändiä ylistetään jo saatekirjeessä musiikillisesti omalaatuiseksi, sekä tinkimättömän laadukkaaksi tapaukseksi. Lupaus on kova sillä jo levyn kansikuvan perusteella miehistölle on koittamassa pian melkoisen tukalat oltavat, tuntemattoman punatukkaisen naishenkilön toimesta.

Savolaisen lupsakka tervehdys - haudan takaa

Suomimetallin syvässä ja synkässä päässä porskuttava savolaisryhmä osoittaa parin viimeisimmän julkaisunsa avulla konkreettisesti, että mistä aineksista kalakukkoa on aikoinaan lähdetty leipomaan ja miten maukas lopputulos parhaimmillaan voi olla.

Ruusupenkki kukkii jälleen, jopa kuunvalossa

Kuu voi olla katkera, mutta Neljää Ruusua moinen negatiivisuus tuskin vaivaa - sen verran hyvällä otteella bändi paluun tauolta tekee. Vain seitsemän päivää selvinpäin saattaa olla liikaa...

Ihmemaa Oz, nakkilalaisittain

Sivut

Tilaa syöte RSS - Riku Hakala