Kaiutinrakennusohje Parempi satasen satsi - halpa 10-tuumainen hifi-PA

Napakka ja läpikuultava

Halvat osat ja suuri herkkyys. Tasapainoinen, helposti hienosäädettävä ja läpikuultavan napakka soundi. Oikein rakennettuna kevyesti liikuteltavissa. Kaiuttimet kuunteluhuoneeseen, kotiteatteriin tai bileisiin.

Huijausta! Alkuperäisen Satasen satsin osat maksoivat noin 150 euroa ja tämä maksaa erikseen ostettavan torven takia vielä tipan enemmän. Mutta voin heti alussa luvata, että rahalle saa todella paljon vastinetta.

Alunperin olin vain rakentamassa Satasen satsi -projektistä jääneistä Eminence APT:150-diskanteista kaiuttimia autotalliin (lue: verstaalle). Lopuksi päädyin tilanteeseen, jossa alkuperäisestä Satasen satsista ei ole käytössä enää yhtään osaa. Vain alkuperäinen ajatus jäi tallelle - tarvitaan kaiuttimet, jotka toimivat pienissäkin tiloissa ja lähellä seiniä.

Eminence APT:150 V2
Monimutkaisuuksia elementtien valinnassa

Eminence Beta-10A näyttää valmistajan datalehden mukaan piikittävän pahasti keskialueella. Vaan Yksisilmäiset veljekset -koaksiaalikaiutinsarjan perusteella Eminencen taajuusvastekippuroihin ei juuri voi luottaa. Beta-10CX toimi kohtalaisen hyvin joten miksei sama elementti ilman reikää diskantille toimisi myös. Näin ainakin toivoin ja ostin parin.

Alunperin diskanttina oli se muovitorvellinen Eminence APT:150. Ottaen huomioon kolmenkympin hintalapun se toimii käsittämättömän hienosti. Murhe on siinä, että torviosa on liian pieni. Suuntakuvio pysyy hallussa ylädiskantilta 2,5 - 3 kilohertsin kieppeille, mutta se on kymppituumaiselle tosi korkea jakotaajuus - sivuvasteisiin tulee kuoppa jakotaajuuden alapuolelle kun bassokeskiäänielementti suuntaa diskanttitorvea enemmän. 6,5- tai 8-tuumaisen seurana APT:150 olisi oikein nappikapistus.

Pelastukseksi pulpahti Claus Lindqvistiltä sosialisoitu JBL 338800 -torvi. 338800 on edullinen 30 senttiä leveä muovitorvi, johon diskanttidriveri tulee kierrekiinnityksellä. Pelastuksen pilaamiseksi APT:50 ei toimi 338800:ssa. Ja sitten taas vaikuttaa toimivan erinomaisesti kunnes taas ei ollenkaan. Revittyäni huomattavan määrän alunperinkin vähäistä tukkaa päästäni tajusin, että APT:150-paketista (siis driverin ja Eminencen oman muovitorven yhdistelmä) on olemassa V2, jossa V2-nimeä ei lue missään, mutta se diskanttielementti on kookkaampi ja järeämpi.

Lisäys: Vain noin 82mm magneetilla oleva versio diskattielementistä toimii JBL 338800:n kanssa, pienempi noin 68mm magneetilla oleva ei käy.

Diskanttipaketti koostuu JBL 338800-1 -torvesta, Eminence APT:150 V2 -paketin diskanttidriveristä ja APT3-adapterista.

Eli diskanttina on vain Eminence APT:150 V2 -paketissa myytävä driveri, joka kiinnitetään APT3-adapterilla JBL 338800 -torveen. Ilman torvea myytävä APT:50-elementti ei toimi. Niistä ylimääräisiksi jäävistä Eminencen torvista voi tehdä vaikka hifistyneitä jälkiruokakulhoja. Rakenna kotiteatterillinen kaiuttimia ja jälkiruokakulhojakin riittää sitten koko perheelle.

Monitorimallinen kotelo

Alkuperäisessä Satasen satsissa oli kotelossakin törppöyksiä, basson sijainnissa lähinnä. Olisi sen voinut paremminkin miettiä. Koska näiden kaiuttimien on tarkoitus olla helposti mukaan otettavat niin tein koteloista edelleen jalustamalliset. Sellaiset klassista monitori-lookkia edustavat.

Basson keskipiste on kotelon yläreunasta 327mm. Torven 256x125-millisen aukon yläreuna 50mm kotelon yläreunasta.

Protot ovat 12-millistä havuvaneria ja laitoin tukirimoja vastakkaisten seinien välille noin 15cm välein. Tulos on aivan riittävän jäykkä kotelo, joka kevyenä ei sido energiaa. Ei bassoelementistä lähtevää eikä myöskään kantajan. Jos ulkonäkö on keveyttä oleellisempaa niin ensimmäinen järkevä muutos on jättää havuvaneri kauppaan ja ottaa tilalle 12-millistä koivuvaneria, sen viimeistely on paljon helpompaa kuin hötön havuvanerin. Bassoelementin kohdalle tarvitaan etulevyn taakse toinen levy koska basson laippa on juuri 12mm paksu eli etulevy hoitaa vain elementin upotuksen. Torvea ei tarvitse upottaa, ellei ulkonäkösyistä halua niin tehdä.

Ja mikäli haluat maksimoida jäykkyyden ja kantajan otsarypyt paksummalla levyllä, ei tässä kokoluokassa ainakaan parisenttiseen levynvahvuuteen saakka tarvitse ulkomittoja muuttaa yhtään. Muutos kotelotilavuudessa on epäoleellisen pieni.

Diskanttipaketti ja Eminence Beta-10A -bassokeskiäänielementti.

Kotelon ulkomitat ovat 340 x 560 mm ja syvyys 290 mm. Tästä tulee 45 litraa tilavuutta. Tuon Beta-10A:lle pienehkön tilavuuden kanssa tulos on loivasti laskeva bassovaste. Se yhdessä kevyeksi suunnitellun yleisen äänensävyn kanssa tuottaa kaiuttimen, joka toimii hyvin normaaleissa suomalaiskodeissa, joissa tilaa ei ole hurjasti ja kaiuttimet halutaan asettaa lähelle seinää tai ihan seinään kiinni.

Jos haluat kasvattaa tilavuutta ja repiä irti enemmän alabassoa niin muista, että halvan elementin lyhyt iskunpituus loppuu nopeasti kesken. Metrin korkeaksi lattiamalliksi venytetty (leveys edelleen 340 mm ja syvyys edelleen 290 mm) sopii hyvin 5-15-wattisen putkivahvistimen seuraksi ja äänenpainevarat riittävät noin 95 dB herkkyyden ansiosta hyvin pitkälle. PA-käytössä bassojen ohjaus subbarille 150 - 200 hertsin alapuolelta on suotavaa.

JBL 338800-1 -torvi

Refleksiputkina protossa on kaksi halkaisijaltaan 75-millistä ja putkien pituus on 20 senttiä (jos putken sisähalkaisija on 70mm tai 68mm niin jonkun sentin lyhyempi sitten, ei ole millintarkkaa). Metrin korkeassa lattiamallissa voit käyttää tasan samoilla mitoilla olevia putkia. Protoissa putket ovat eteenpäin ihan siksi, että se helpottaa bassovasteen mittausta. Parempi paikka niille on takalevyssä jolloin putkien ylemmille taajuuksille osuvat resonanssit ja mahdolliset puhallusäänet vaimenevat. Lisää säätövaraa saa käyttämällä esimerkiksi kolmea sisähalkaisijaltaan 50-millistä putkea. Silloin oikea pituus putkille on 14cm. Kuten aina, tulppaamalla putken tai kaksi, saadaan yläbassoa vaimennettua ja aavistus alabassoa lisää, jos kaiutin tahtoo muuten kumista huoneessa.

Kotelon optimaalinen vaimennus onnistuu laittamalla viisisenttinen villalevy jokaiselle seinälle etulevyä lukuunottamatta. Halpa, mutta pölisevä ratkaisu on lasi- tai kivivilla. Turvallisempi ja käsiteltävyydeltään miljoona kertaa miellyttävämpi on Ewona-polyesterilevy. Vaihtoehtona on täyttää kotelo kevyesti polyesterivanulla refleksiputkien sisäpäätyjen aluetta lukuunottamatta.

Helposti säädettävä perussuodin

Paremman satasen satsin jakosuodin.

Paremman satasen satsin jakosuodin on yksinkertainen ja sen voi koota järkihintaisista perusosista. Basson kelaksi hyvä vaihtoehto on ferriittirullakela. Se ei tietenkään kestä ihan yhtä paljon tehoa kuin ilmasydänkela, mutta resistanssi pysyy pienenä ja siten bassokontrolli mahdollisimman hyvänä. Jos haluaa yhdistää pienen resistanssin ja ilmasydänkelan suuren tehonkeston niin langan paksuuden pitää olla ainakin 1,4 milliä tai mieluummin suoraan pari milliä. Ongelmaksi tulee silloin se, että pelkkä kela voi maksaa äkkiä enemmän kuin bassoelementti.

Basson kondensaattoriksi käy bipolaarinen elektrolyytti, mutta diskantille kannattaa ostaa muovikondensaattorit. Vastukseksi riittää viisiwattinen. Diskantin kelaksi käy lähes mikä vain halvin vaihtoehto, mutta oleellista on muistaa asentaa se niin, ettei kuvitteellinen akseli ole samaan suuntaan bassokelan kanssa. Jos on, kelat sotkevat toisensa toimintaa.

Oikealta ylhäältä signaali vahvistimelta. Oikealta alhaalta kaapelit bassolle. Vasemmalta alhaalta kaapelit diskantille. Vasemmalta ylhäältä kaapelit diskantin säädettävälle vastukselle ja kondensaattorille.

Diskanttipiirissä oleva rinnankytketyn vastuksen ja kondensaattorin (vakioarvot 12 ohm ja 1.5uF) paketti kannattaa ehdottomasti jättää säädettäväksi. Älä siis kasaa niitä liimalla ja juotoksilla kotelon synkimpään nurkkaan. Vastus säätää yläkeskialueen tasoa (isompi vastus laskee, pienempi nostaa) eli kuuluu esimerkiksi konsonanteissa ja yleisessä artikulaatiossa. Oikea taso on se, jossa artikulaatio on mahdollisimman hyvä, mutta esimerkiksi S-äänteet eivät vielä nouse epäluonnollisen paljon pintaan tai äänensävy käy hyvillä äänitteillä äksyksi. Äksyjen äänitteiden luonnollisesti kuuluukin kuulostaa äksyiltä.

Vastuksen rinnalla oleva kondensaattori säätää ylädiskantin tasoa (pienempi kondensaattori laskee, isompi nostaa). Tämä kuuluu esimerkiksi rumpujen pelleissä. Jos sihinää alkaa olla liikaa, vaimenna tasoa. Jos soundista katoaa yleinen ilmavuus niin yläpää on liian vaimea. Mikäli nämä kuulostavat vaikeaselkoisisilta niin älä huoli. Kun pääset kokeilemaan niin huomaat, että erot ovat selkeitä ja säätö ihan helppoa tehdä.

Elegantein vaihtoehto on valita ohjeen vakioarvot ja sekä pykälän ja pari suuremmat että pienemmät osat, juottaa ne viisiasentoiseen kiertokytkimeen ja etsiä kaiuttimen etulevyyn sopivat tyylikkäät nupit. Siten äänensävyä on helppoa säätää suoraan kytkimestä. Karumpi, mutta ihan yhtä hyvin toimiva ratkaisu on käyttää tuplajohdotukseen käytettävää liitinterminaalia kaiuttimen takalevyssä. Yksiin liittimiin kaiutinkaapeli vahvistimelta ja toiseen ne muuteltava kondensaattori ja vastus. Tuolta liitinparilta sitten vain kaapeli vastaavaan kohtaan jakosuotimeen.

Paremman satasen satsin taajuusvaste (alle 200Hz ground plane -mittauksella). Punaisella suoraan edestä, vihreällä 20 astetta ja sinisellä 60 astetta sivusta. Mustalla tehovastetta kuvaava keskiarvo.

Mittauksissa suorin vaste tulee 8,2 ohmin vastuksella, mutta vakiosuuntaavan torven kanssa se kuulostaa normaalihuoneessa aivan liian räväkältä (ulkokäytössä sen sijaan 8,2ohm ja 2,2uF tai 2,7uF voi olla se järkevin). Vakiosuuntaavalla torvella tehovaste ei laske normaalin hifikaiuttimen lailla korkeimpia taajuuksia kohti joten jotta äänensävy kuuloistaisi oikealta, taajuusvasteen täytyy olla loivasti korkeimpia kohti laskeva. Mutta kuinka paljon laskeva?

Suosittelen, että ostat kumpaankin kaiuttimeen sarjan vastuksia (8.2ohm, 10ohm, 12ohm, 15ohm ja 18ohm) ja kondensaattoreita (2.7uF, 2.2uF, 1.5uF, 1uF ja 0.82uF) heti osien hankintavaiheessa jotta voit säätää äänensävyn juuri sopivaksi. Kuunteluetäisyys, huoneakustiikka ja omat mieltymykset vaikuttavat siihen, mikä on parhaan kuuloinen lopputulos. Mikset siis ei nauttisi musiikistasi mahdollisimman paljon ja säätäisi äänensävyä itsellesi optimaaliseksi?

Diskanttipiirin vastuksen vaikutus. Punaisella 10ohm, vihreällä 12ohm ja sinisellä 15ohm.

Diskanttipiirin kondensaattorin vaikutus. Vihreällä 1,5uF ja punaisella 2.2uF.

Herkkä ja helppo

Parempi satasen satsi on suunniteltu toimimaan lähellä seinää. Se siis tarvitsee sen seinätuen saadakseen tarpeeksi lämpöä alakeskialueelle ja yläbassolle. Se myös kestää normaaliolohuoneessa olevia seisovia aaltoja hyvin eikä ala kumista. Protojen hieman karusta lookista huolimatta tämä on suunniteltu toimimaan tavallisissa suomalaiskodeissa, myös kerrostalojen olohuoneissa.

Miten alas se toistaa? Ulkona ground plane -mittauksella bassovaste näyttää kovin kovin vaatimattomalta. Vaan pihalla ei ole bassoja korostavaa seinää, lattiaa ja seisovia aaltoja. Huoneesta riippuen basson alaraja osuu tyypillisesti jonnekin 30 ja 50 hertsin välimaastoon. Ja kuten sanottua, pääpaino on potkussa ja nopeudessa, ei alas ulottuvassa vapinassa.

Diskantin säädettävät osat liitinpaneelissa.

Kaiutin on varsin herkkä, 95 desibeliä. Helppona kuormana se toimii mainiosti myös pienitehoisten putkivahvistimien kanssa. Yleisluonne on nopea, erotteleva ja läpikuultava. Äänensävystä saa turhan tumman tai liian kirkkaan ihan vain vaihtamalla jakosuotimeen yhden kondensaattorin ja vastuksen. Uskaltaisin siis sanoa, että sopivan arvoisilla osilla soundi on myös hyvin tasapainoinen. Se 600 hertsin ympäristössä oleva kuoppa on bassoelementin vasteessa ja sitä ei saa ihan pienellä temppuilulla pois. Mutta se on myös alueella, jossa lattiaheijastuksen aiheuttama kampasuodin vaikuttaa paljon ja tuo efekti peittää kuopan vaikutuksen jotakuinkin kokonaan.

Selvin kysymys on varmasti, millainen se on suhteessa 12-tuumaiseen Yksisilmäiseen veljekseen? Yksisilmäinen on pehmeämpisointinen, Parempi satasen satsi keskialueelta läpikuultavampi ja selkeämpi. Bassoilla Yksisilmäinen on luonnollisesti alemmas ulottuvampi ja täyteläisempi, mutta myös kerrostalohuoneessa mahdollisesti liian tuhti tai jopa paksusoineinen. Parempi satasen satsi on suunniteltu juuri sellaiseen ympäristöön, joka korostaa bassoa eli tavalliseen suomalaiseen huoneeseen.

Lopuksi yksi vinkki. Kun kaiuttimet kerran on bassotoistoltaan suunniteltu toimimaan normaalihuoneen olosuhteissa, ne kuulostavat liian ohuelta pihalla jakkaran nokassa. Bileissä paras ratkaisu onkin laittaa nämä seinää vasten ja vaikka ihan maanrajaan, silloin mehevyyttä piisaa hyvin.

Edit: Hintojen korjaus ja lisäys refleksiputkivaihtoehdoksi.

Lyhyesti: Tasapainoa ja erityisen luonnollista stereokuvan piirtoa hyvin halvalla.
Herkkyys: 95dB.
Hinnat
Eminence Beta-10A: 84,99 euroa kappale
Eminence APT:150 V2 -diskanttidriveri: 31,36 euroa kappale
Eminence APT3-adapteri APT:50:n ja JBL:n torven väliin: 4,96 euroa kappale
JBL 338800-1 -torvi: 20 euroa kappale
Maahantuoja: Uraltone

Eminence-kauppiaasi:

Teksti: 
Kuvat: 
Samu Saurama
Tagit: 

Kommentit

Mielenkiintoinen rakennusohje kaikessa yksinkertaisuudessaan. Tuota diskanttitorven rakennetta hieman tässä tutkailin. Miten muuten toteutit tiivistämisen? Laipan takaosa vaikuttaa "muhkuraiselta" ja kuvan perusteella esimerkiksi perinteinen elastinen tiivistysnauha ei näyttäisi puristuvan tiiviisti laipan ja kotelon väliin laipassa olevan uran vuoksi.

Minusta mielekkäintä on käyttää yksinkertaisinta ratkaisua, joka toimii hyvin :) . Ei siis liian yksinkertaista vain siksi, että saa karsittua osia, jos siitä jo kärsii laatu, mutta ei myöskään turhaa monimutkaisuutta.

Kyllä tuon torven saa ihan hyvin tiivistettyä etulevyyn, on siinä tasaistakin pintaa. Ei, ei sellaista laakeaa tasaista, mutta alue, joka painuu hyvin etulevyä vasten ympäri torven. Protossa ei ollut tiivistenauhaa ollenkaan, mutta sitä toki en kehtaa lukijoille myöntää...

Miten olisi tästä tuunattu halpa Nitrosäiliö ja bassoksi Eminencen Alpha(vai beta?) 15a? :)

Bassoksi Delta-15LFA (tai Beta-12A-2). Sellainen on nimittäin työn alla. Valmistuu "sitku". Nitrosäiliön veroista siitä ei tule, mutta oleellisesti halvempi toki. Yksi ongelma on diskantin herkkyyden riittävyys, jo nyt ollaan aika ylärajoilla, paljon enempää APT:50:stä ei ole revittävissä irti ja 15-tuumainen versio on kuitenkin herkempi kuin tämä Parempi satasen satsi.

Lisäkommenttina tähän asiaan se, että 12- ja 15-tuumaiset versiot eivät onnistuneet tarpeeksi hyvin. Niistä en tee ohjetta.

Loppuiko herkkyys vai tuliko muita ongelmia?

Ajattelin tehdä näitä 3 kpl screenin taakse. Eli silloin voisi nakata 10ohm vastuksen (?). Onko muuten väliä tehdäkkö näistä hieman a) leveämmät b) korkeammat c) laittaa leveyttä ja korkeutta lisää ja tarviiko näissä huomioida jotain ? Oman screenin takana on tosiaan tilaa "vaan" 25cm.

Tee niin, että ostat ne lähiarvot vastuksesta ja diskantista ja kokeilet, mikä kuulostaa parhaalta. Jos rumpujen pellit ja muut alkavat sihistä ylimäärin, konkkaa pienemmäksi. Jos taas yläkeskialue käy äksyksi, vastusta suuremmaksi. Testaa sinun tilaasi sopivimmat arvot. Yksi-kaksi pykälää vakiosuotimesta on aika varmasti se oikea.

Ja mittojen muutos, sinun pitää saada noista siis litteämmät? Kun screenin taakse menevät niin ehkä vähimmällä pääset kun nostat vain otsaa korkeammaksi eli jatkat koteloa ylöspäin. Pidä elementit alareunasta mitattuna kuitenkin samalla etäisyydellä.

Kiitoksia näistä. Tosiaan screenin ja seinän välinen tila on 27cm. Tarvii siis nostaa otsaa :)

Mietin näitä kellarin bändisoittonurkan PA:ksi.(vaihtoehtona ostaa käytetyt JBL Eonit tms) Tuumin että basson ja sähkörummut saisi suoraan näiden kautta. Ei ole tarkoitus soittaa älyttömän kovaa(siksi sähkörummut).
Jääköhän bassopää vielä silti ohueksi tuohon? Onko kellään vastaavassa käytössä?
Ja jos olette lisänneet subbarin, tai kokeilleet muita kajareita, niin mihin päädyitte?

Sana "kellari" viittaa kivirakenteiseen tilaan. Jos kaiuttimet olisivat seinää vasten ja ehkä vielä lähellä seinää, en usko bassopään jäävän yhtään kevyeksi. Parempi satasen satsi on suunniteltu juuri pieniin kivihuoneisiin, jotka korostavat bassoa selvästi. Kivirakenteisessa huoneessa ja kaiutin seinän vieressä bassotoisto on napakkaa ja nopeaa, ei paksua mölinää.

Kiitoksia! Joo, rintamamiestalon kellarista on kysymys. Ulkoseinillä tiiliverhous sisäpuolella. Väliseinät betonia. Tulossa nurkkiin yht n. 10 paketillista Ewonaa akustointiin.
Kovaa arpomista paremman satasen taikka 12" koaksiaalin kesken... ;)
Vahvistimeksi olisi alkuun ajatus käyttää 100+100 Yamahan vanhaa stereovahvistinta. Olettaisin, että riittänee kellarissa. Mutta mitenkähän käy, jos roudaa kaiuttimet isompaan tilaan?

Mä luulen, että Parempi satasen satsi soi bassoiltaan tasaisemmin tuollaisessa tilassa. Jakosuotimen diskanttipiiristä kannattaa ehdottomasti jättää se vastus ja vastuksen rinnalla oleva kondensaattori kotelon ulkopuolelle - pystyy hienosäätämään soundia.

Mitä jos laittaa 10" elementn etulevyn taakse ja antaa sen hönkiä 8" reijästä? Vastaako suuntaavuus 8" elementtiä? Vastaakohan se sitten muutenkin kasi tuumaista?

Tulos on se, että elementti hengittää pienen putkenpätkän kautta eli elementin eteen tulee tavallaan huonosti muotoiltu torvi - taajuusvasteeseen tulee jollekin alueelle korostuma/korostumia, jotka pitäisi ottaa huomioon taajuusvasteessa.

Hankin parempaan satasen satsiin osat Uraltonesta ja taas on musan kuuntelu alkanut maistua. Haluaisin kuitenkin hiukan hillitä alimpia bassoja ja tukevoittaa alempaa keskialuetta. Suotimessa nyt siis skeman mukaiset komponentit. Mitkä komponentit tälläisillä haaveilla kannattaisi vaihtaa ja minkä arvoisiin?

Onhan kaiutin sinulla seinän vieressä? Jos haluat vielä lisää tukevuutta alakeskialueelle, laita purnukka lattialle ja kallista sen verran, että torvi osoittaa suoraan kuuntelijan korvien korkeudelle. Jos keskibassolla on huoneessasi liikaa energiaa, tuki toinen refleksiputkista.

Kaiuttimen äänensävyn suurempi muokkaus vaatisi suotimen teon kokonaan uusiksi.

Jep, ovat melkein kiinni seinässä n. metrin korkuisen senkin päällä. Lattialle laitto ei onnistu. Kokeilen tukkia toiset putket ja kuuntelun jälkeen tuon kotelot vielä lähemmäs senkin etureunaa.

Metrin korkuinen "jalusta" on tuolle tosi korkea, 40-50cm olisi se järkevä lähtökohta. Etäisyys lattiasta syö energiaa alakeskialueelta, jonne sitä haluaisit lisää.

Älä ota kaiuttimia senkin etureunaan irti seinästä, se tekee samaa kuin nosto noin ylös. Vaikka lopullinen sijoitus ei olisikaan lattialla, koita sitä. Laita kaiuttimet senkin eteen lattialle ja kallista kohti kuuntelupaikkaa. Vielä parempi, jos saat ne jonnekin lattialle ja ihan seinän viereen.

Toisten putkien tukkiminen (hätäratkaisuna keittiöpyyheet) auttoi selkeästi. Kokeilin lattialla senkin edessä, ei mielestäni suurta eroa- olisi varmaan vaatinut enemmän aikaa testailuun. Lattiasijoitus ei onnistu.
Ylimpiin ääniin kaipaisin myös lisää kirkkautta. Haen Uraltonesta konkat + vastukset. Uraltonesta neuvoivat laittamaan diskanttielementin ja torven väliin fylliä. Tällä hetkellä sitä ei ole. Pitää korjata asia. Pitää myös miettiä ilmatiiviit tulpat keittiöpyyheiden tilalle :0))

Minä olen käyttänyt protoilussa kylpypyyhkeitä. Niissä on se hyvä puoli keittiöpyyhkeeseen verrattuna, että pitkä pyyhe mahdollistaa tarvittaessa kahdenkin putken tulppaamisen :) .

Missä Paremman satasen satsin kaiuttimia voisi koekuunnella.
Nykyiset kajarit on mallia Yamaha NS-s34. Kuinka paljon parempi satasen parempi satsi on ?
Mitä kautta löydän myyntitorinne ?

AudioVideo.fi on julkaisu, meillä ei ole minkään tuotteiden myyntiä eikä tekemieni rakennusohjeiden prototyyppejä ole ainakaan kotonani/toimistollani mahdollista kokeilla.

Osia myy Uraltone Helsingin Kalliossa, mutta en tiedä, onko heilläkään kaiuttimia esillä.