Levyarvostelu – Engegård Quartet – Schubert, Ratkje, Britten, Haydn. 2L SACD ja Blu-Ray-Audio.

Paluu perinteisiin surround-arvoihin

Norjalainen 2L eli Lindberg Lyd mainostaa itseään innovatiiviseksi levy-yhtiöksi. Useimmiten se on tarkoittanut kirjaimellisesti ympäröivää surround-ääntä, joka räätälöidään musiikin ja äänitystilan mukaan. Liika nokkeluus on joskus vienyt metsään, mutta tällä kertaa palikat napsahtavat kohdilleen.

2L on julkaissut levynsä kymmenkunta vuotta monikanavaisena. Ensin oli pelkkä SACD, mutta sittemmin sen kanssa samaan pakettiin ilmaantui blu-ray-audio-levy. Sisältönsä puolesta levyt eivät ole aina identtisiä, sillä BD-levyn soittoaika on pidempi. Engegård-kvartetti tarjoilee BD-levyllä ylimääräisenä Joseph Haydnin Keisarikvarteton, joka ei mahtunut SACD-levylle.

2L on yrittänyt monella varhaisemmalla julkaisullaan ulosmitata surround-efektiä liian kiihkeästi. Soittimia on sijoitettu takakanaviin ja jokaista sävellystä varten on erikseen tuunattu omaperäinen mikrofoniasetelma. Kuulijan lykkääminen yhtyeen sisään, soittimien ympäröimäksi, ei toimi viidellä kanavalla uskottavasti. Soinnilliseen yhteenkuuluvuuteen tulee ohentumia ja aukkoja. Mukaan pujahtaa helposti myös läsnäoloa samentavaa vaihevirheisyyttä. Kaiken kukkuraksi, surround-ideologiasta riippumatta, monen 2L-levyn basso on soinut ohuesti ja diskantti raapivasti.

Nyt asiat ovat reilassa. 2L on vaivihkaa peruuttanut väkinäisestä innovatiivisuudestaan perinteisemmille linjoille. Ainoa kikka on sellistin nostaminen korokkeelle niin, että jousi osuu samalle korkeudelle muiden soittimien kanssa, kuten videosta voi nähdä:

Tokko sellon korotusta voi kuulla, mutta ei se liene haitaksikaan. Soittajat ovat kenties saaneet siitä apua. Äänityksessä kvartetti on sijoitettu rehdisti kuulijan eteen, ja surround-efekti on enää vain hieman tavallista voimakkaampaa ambienssia. Bassossa on vihdoin sitä kaivattua lämpöä, ja pieni diskantin raapivuuskin on hävinnyt.

Levyn musiikki muodostaa konserttiohjelman kaltaisen kokonaisuuden. Franz Schubertin jousikvartetto nro 13 Rosamunde on traagisesti muisteleva, tulvillaan onnea, joka on mennyttä. Hauras surumieli hälvenee vain menuetti-osan keskijaksossa ja finaalin reippaassa askelluksessa. Benjamin Brittenin jousikvartetto nro 2 kuuluu lajinsa merkkiteoksiin. Ilmaisuasteikko on laaja. Sointi levittäytyy etäälle kurottautuvien ääripäiden väliin monipuolisesti, vuoroin loistokkaana, sähäkkänä ja hiljaisen intensiivisenä. Norjalainen Maja Ratkje on antanut jousikvartetolleen nimen Tale of Lead and Light. Lyijy tulee lyijynvärisistä pilvistä, jotka hallitsivat Anders Behring Breivikin terrorimurhista uutisoivaa kuvatulvaa. Valo on peräisin Beethovenin musiikista, sen innoittavasta vaikutuksesta.

Engegård-kvartetti levyttää Jarin kirkossa lähellä Osloa.

Engegård-kvartetti on valioyhtye. Schubertin kvarteton voisi ehkä soittaa vielä herkemmin, mutta varsinkin Brittenissä ja Ratkjen modernissa sävelkielessä esitys on korkeata luokkaa. Haydniin sopii kansanomainen ja reipas ote, joka saa hymnimäisiä sävyjä hitaan osan muunnelmissa. Sen teema palveli aikoinaan Itävallan ja Saksan kansallislauluna.

Teksti: 
Tagit: