Elokuva-arvio - 12 Years a Slave

Mikä meitä ihmisiä vaivaa?

Onko oikeasti pakko häväistä, tuhota ja rakentaa oma onni toisten selkänahoista? Elokuvateattereissa nyt oleva 12 Years a Slave ei ole satua tai hölmöä räiskintäfiktiota, se on kamalaan todellisuuteen perustuva elokuva, joka pitää nähdä - niin elokuvallisista kuin historiallisistakin syistä.

Tahdotko tietää, mitä elämäni oli? Haluatko nähdä, miten ihmisyys muserretaan? Tai miten tärkeäksi voi pala saippuaa muuttua? Miten musiikki tuo lohtua? Katso. Näin se oli, tätä meille tehtiin, tätä me oltiin, kertoo Solomon Northup. Omaelämäkertaan perustuva elokuva ei anna armoa eikä myöskään mahdollisuutta tuntea, että kaikki on hyvin.

12 Years a Slave näyttää miten orjuus, väkivalta, nöyryytys ja vallalla olleet käsitykset vaikuttivat ihmisten elämään, ja miten ne muuttivat ihmistä, oli ihonväri tai status mikä tahansa.

Aina ei tarvitse olla mahtipontinen saadakseen sanomansa läpi, 12 Years a Slave todistaa sen monellakin suunnalla. Tuskallinen tarina kerrotaan toteavasti, ajoittain lähes lakonisesti, eikä elokuva pidä mitään kiirettä, unohtuen välillä tuijottamaan yksittäisiä tapahtumia suorastaan kiduttavan pitkäksi aikaa. Kauniissa maisemissa kulkevaa tarinaa tukee hienovarainen, taka-alalla pysyttelevä musiikki, joka nousee ajoittain pääosaan raastamaan kuulijan sisintä. Hiljaisuus ja ympäristön taustaäänet tuovat kohtauksiin mahtavaa kontrastia. Mikään ei huku, kaikki voimistuu.

Vaikuttava vähäeleisyys jatkuu myös näyttelijäsuorituksissa. Chiwetel Ejiofor esittää Solomon Northupia, vapaata miestä, joka siepataan ja myydään orjaksi 12 vuodeksi. Ei se paljoa puhu. Ei sen tarvitse. En minä tiedä voiko tässä kohtaa enää puhua näyttelemisestä, tuo elokuva ja roolisuoritus kun imaisi mukaansa vähän turhankin tehokkaasti. Oli kuin olisi katsonut ihan oikeaa elämää.

Muutkin osat olivat vakuuttavia, mm. Benedict Cumberbatch kilttinössönä orjaisäntänä, Michael Fassbender vinksahtaneena sekopääorjuuttajana ja Lupita Nyong'o turhan houkuttelevana orjanaisena, ja kyllähän se Brad Pitt toimi hyvänä hyvänä ihmisenä.

Steve McQueenin ohjaama 12 Years a Slave on mielestäni yksi mestarillisimmista näkemistäni elokuvista. Tämän jälkeen tuli tarve katsoa toinen vähän kevyempi elokuva että saisi purettua leffan jälkeistä tunnelatausta. Tuo "kevyt" elokuva on Django Unchained, jota en pystynyt katsomaan kokonaisuudessaan ensimmäisellä katsomiskerralla, mutta joka tuntuu nyt helpolta. Siinä sentään paha saa palkkansa, eikä maailma ole tosi.

Opitaan jo ihmisiksi.

Traileri:

Elokuvan soundtrack löytyy mm. Spotifystä.

Lisätiedot, SF Film Finland Oy:
12 YEARS A SLAVE

Ensi-ilta: 24.01.2014

Pituus: 134 min.

Ikäraja: K16

Ohjaus:
Steve McQueen

Käsikirjoitus:
John Ridley (perustuu Solomon Northupin elämäkertaan)

Näyttelijät:
Chiwetel Ejiofor, Michael Fassbender, Brad Pitt, Benedict Cumberbatch, Sarah Paulson, Paul Dano ja Paul Giamatti

12 YEARS A SLAVE on Steve McQueenin (HUNGER, SHAME) ohjaama tositarina vapaasta mustaihoisesta miehestä, joka siepataan New Yorkista ja myydään orjaksi 1800-luvun puolivälin Louisianaan, sekä hänen epätoivoisesta kamppailustaan palata takaisin kotiin perheensä luokse. Pääosissa mm. Chiwetel Ejiofor, Michael Fassbender, Brad Pitt, Benedict Cumberbatch ja Paul Giamatti. Elokuva voitti parhaan draamaelokuvan Golden Globen, ja sille myönnettiin yhteensä yhdeksän Oscar-ehdokkuutta.

Solomon Northup (Ejiofor), kouluja käynyt mies, joka on lisäksi lahjakas muusikko, asuu vaimonsa ja lastensa kanssa New Yorkin Saratogassa. Eräänä päivänä hänen perheensä ollessa matkoilla kaksi sirkuspromoottoreiksi esittäytyvää miestä lähestyy häntä. Solomon lupautuu lähtemään heidän matkaansa joksikin aikaa ja soittamaan viulua heidän esiintyessään. Kohotettuaan lasillisen näiden miesten kanssa hän herää yllättäen sidottuna ja tajuaa tulleensa huumatuksi. Edessä odottaa karmea kohtalo: häntä ollaan kuljettamassa etelävaltioihin orjaksi.

Kukaan ei kuuntele Solomonia, kun hän väittää voivansa todistaa olevansa vapaa mies ja hän suunnittelee epätoivoisesti pakoa. Solomon myydään ystävälliselle myllärille nimeltä William Ford (Cumberbatch), joka osaa arvostaa hänen ajattelevaista luonnettaan. Fordin täytyy kuitenkin myydä hänet uudelle isännälle (Fassbender), joka kohtelee häntä ja muita orjia sanoinkuvaamattoman raa’asti.

Vuosien vieriessä Solomon ei suostu luopumaan toivosta, vaikka joutuu katselemaan ympärillään ihmisiä, jotka purkavat toivottomuutensa niin fyysiseen kuin henkiseenkin väkivaltaan. Hän tajuaa, että hänen on pantava kaikki peliin ja luotettava ihmisiin, joihin ei heti uskoisi voivansa luottaaa, jos hän aikoo vielä joskus saada vapautensa ja perheensä takaisin.

Teksti: 
Tagit: