Raportti - Kuva, ääni ja muoto Habitare 2012:ssa

Musiikki piiloon ja näkyville

Kun mietitään normaalin kuluttajan elämänlaatua kauniisti parantavaa elektroniikkaa niin, anteeksi vain suomalaisvalmistajat, yksi on ylitse muiden: Bang & Olufsen. Ei sillä, että se välttämättä olisi mikään uutinen. Vaan onko se, että Habitaressa ensiesiintyi uusi kotimainen kaiutinvalmistaja?

Kun minä askartelen jotain omaksi ilokseni ja/tai lukijoiden kauhuksi, vinoilee akka-kulta siitä, että pääsen varsin pitkälle vanerilla, kierretangoilla ja ehkä korkeintaan sinitarralisällä. Mutta voisivatko vittu vieköön oikeat suunnittelijat tehdä jotain muuta kuin niitä iänikuisia vanerituoleja. Nimittäin, jos jotain oli Habitaressa vielä enemmän kuin taiteellisia eleitä ja ilmeitä käytävillä niin erisorttisia vanerituoleja. Jos kaikista Suomessa kokeilluista malleista tekisi kasan, se ei häviäisi pienen kunnan omakotitalojen lämmitysuuneissa kovankaan pakkastalven aikana.

No, onneksi Habitaressa on muutakin. Valoa, oloa, löhöä. Ja muutamakin hyvä idea siihen, miten kodin sisustus ja viihde-elektroniikka voivat paiskata kättä. Osa perinteisempiä, osa ovelampia - molempia tarvitaan koska koteja on monenlaisia.



B&O Playmaker, ei - ei Playmate, on pieni valkoinen nelikulmio, joka streamaa musiikkia Airplaylla tai DLNA:lla. Sen perään voi kytkeä mitkä vain aktiivikaiuttimet - Bang & Olufsenit tai jotkut muut - koska etupinta toimii koskettamalla pyöritettävänä äänenvoimakkuussäätimenä. Toisaalta volumesäädön voi lukita, jos Playmakerin haluaa kytkeä perinteisiin stereoihin. Neljän satasen hintaisessa laitteessa on myös yksi analoginen sisääntulo eli saat siihen lisäksi kiinni vaikka levysoittimesi.


























Saari-keittiöt on aloittanut yhteistyön Harri Koskisen kanssa. Miehellä kun on sormensa pelissä myös Genelecin muotoilussa, istuvat 8040A:t kyökkiin mainiosti. Ohjelmalähteenä puolipiilossa Naim UnitiQute. Hassua kyllä, tämä oli ainoa näytteillepano, jossa musiikkinjärjestelmä oli selkeästi osa muuta elämää eikä vain esillä itsensä takia.














Yamahakin hamuaa yhden laatikon toistimien markkinoille. Pelkistetty muotokieli merkin perinteiseen audio-osaamiseen yhdistettynä varmasti iskee moneen. Eikä aiheetta, ISX-800 on passelin kuuloinen kone. Jos neliö-Yammu vaikuttikin jo nyt toimivalta niin jouluksi tulee Bluetooth mahdollistan langattoman streamauksen vaikka puhelimen tai läppärin Spotifystä ja muutama lisäväri. Ne eivät varmasti heikennä asemaa.









Meridianin sisustusystävällisen tuote on varmaan Sooloos-musiikkipalvelin. Sen sijaan aivan kaikki eivät tietysti ymmärrä, miksi siihen pitää kytkeä aasialaisneidon korkuiset ja suomalaisportsarin painoiset DSP8000-kaiuttimet. Siksi, että lähes 50 000 euron hintainen Meridian DSP8000 -kaiutinpari riittää varmasti kriittisimmällekin highendistille. Äänenlaatu oli erittäin vaikuttava siitäkin huolimatta, että Sooloos-musiikkipalvelin oli kytketty niihin suoraan eikä huonekorjaimellisen Meridian 818 -etuvahvistimen kautta.





Genelec esitteli yleisölle uudet mallinsa, G One, G Two, G Three ja G Four -kaiuttimet sekä F1- ja F2-subwooferit. "Noihan on ihan ne samat kuin ennenkin", älähtää hifiyleisö. Akustisilta ja sähköisisltä perusratkaisuiltaan niin ovatkin, eikä erittäin hyvin toimivia olisi ollutkaan mitään järkeä lähteä muuttamaan. Näkyvistä muutoksista valkoinen ledi ja säätimien häviäminen isompien mallien naamataulusta ovat ne oleelliset. Sisäinen kauneus sen sijaan on parantunut huomattavasti, kotikäyttäjää ajatellen on tehty monia pieniä muutoksia. Ei varmasti pienimpänä automaattinen virrankatkaisu ja hyvin pieni virrankulutus standby-tilassa. Tarjolla olevat värit ovat Polar White ja Mystic Black.

Subwoofereista pienempi F1-pata menettää 5040A:ssa olleen superhauskan pyöritettävän äänenvoimakkuussäätimen, mutta saa 5051A:han pohjautuvan F2-isoveljen langattoman kaukosäätimen. Nyt siis subbarillisen järjestelmän äänenvoimakkuutta voi säätää mukavasti sohvan pohjalta eikä erillistä etuvahvistinta välttämättä tarvita.





Valaistusratkaisuja on Habitaressa tarjolla paljon, se kun on oleellinen osa sisustusta. On hillitympää ja on räikeämpää, ja räikeää moneen eri makuun. Alppiluxin LED-valaisimet ovat sitä hillitympää päätä. Etenkin kotiteatterirakentajien kannattaa muistaa, että paljon sähköä syövät valaisimet vaativat hurjasti lisätehoa ilmanvaihtoon, tai muuten teatterista tulee sauna. Modulaariseen kattorakenteeseen akustolevyjen tilalle asetettavat valaisimet ovat yksi helpoimpia tapoja ratkaista se, miten näkee osua haarukalla lautaselle eikä polveensa samalla kun katsoo leffaa.












Johto-Jemma on simppeli muoviboksi, johon saa kaapelisoppaa ja isoja jatkojohtoja piiloon. Malleja on montaa eri kokoa ja jos mieleesi tulee, että tämä ei ole se kaikkein elegantein ratkaisu niin käy kurkkaamassa sitä johtosylttyä - se on vielä rumempi.
























Bang&Olufsen A3 on A3-arkkia pienempi, mutta etenkin yhdestä kulmasta paksumpi kaiutin iPadille. A3 kelpuuttaa sisäänsä kaikki iPad-versiot ja tulos on aika hauska - erinomainen iKäyttöliittymä ja äänentoisto, joka pieksee perinteiset keittiöradiot 6-0.



























Pauli E. Blomstedtin erittäin tyylikäs kuuntelutuoli hifistille. Ellei laitteisto ole hirvittävän moniosainen, se mahtuisi hyvin takana näkyvälle "sarvijaakolle".



















Bang&Olufsen Beolab 12 oli ehdottomasti messujen vaikein kuvattava. Valkoinen versio saattaa olla myös helpommin puhtaana pidettävä - ainakin jos taloudessa asuu lapsia, miehiä tai eläimiä. Soundi kunnossa, tyyli kunnossa, toimivuus kunnossa - nappipeli.







Clic-kaappisarja on tehty helpottamaan ukon ja akan yhteiseloa. Ukon stereolaitteistolle on tilaa vaikka kuinka ja akka saa ne pois silmistä keräämästä pölyä ja kauhistuttamasta ystävättäriä. Juju on se, että ovet voivat olla normaaleja umpinaisia tai sitten pelkkiä kehikoita kaiutinkankaalla. Eli subbarin voi tuupata lokeroon täysin hyvällä omallatunnolla ja tarvittaessa tavallisetkin kaiuttimet. Kauko-ohjaimien infrapunasignaalikin sujahtaa kankaasta sujuvasti läpi.











Genelec 1018A, 1970-luvun lopun iisalmelaismalli, muistutti, että ekologisuutta on pitkäikäinen tuote. Näitä kun on edelleen käytössä.






























Kristian von Hornsleth on tehnyt Amphion Ion+ -pikkumonitoreista varsin rajun ja uniikin näköisiä. Hurja ulkonäkö saattaa viedä huomion pois siitä, että soundi on erittäin hyvä.




























Minä en olisi osannut odottaa Samsungilta hauskaa kaarimallista iPod-dokkia ja varsin vinhoja kaiuttimia Blu-ray-kotiteatterissa. Mutta käyvätkö nämä kaiuttimet kuitenkin vuoden-parin päästä jo ärsyttämään ulkonäöllään, vai eivät?








Sharpin 80-tuumainen telkkari haastaa sujuvasti videotykit. Päinvastoin kuin kanuunat, se toimii sujuvasti tilassa, jossa on vaaleat pinnat ja johon voi tulla valoa ikkunoista. Toisaalta, onhan se vain 80-tuumainen.










Millainen perinteinen "sisustuskaiutin" istuu tähän sisustukseen? Vai olisiko niin, että koko määritelmä "sisustuskaiutin" on päin seiniä.

















Bang&Olufsen BeoPlay V1 taittuu kuulemma moneen sijoitukseen, mutta on ehdottomasti coolein taivutetulla teräsputkijalalla. Minua ei kiinnosta pennin vertaa, vaikka tässä olisi ihan surkea kuvanlaatu - haluan näin makean telkkarin. Ensimmäistä kertaa televisio on houkutteleva eikä ruma rohjo tai muovisuikale. Niin, ja sen kuvanlaatu on oikeasti kaukana surkeasta.




















Aivan tuore kotimainen kaiutinyrittäjä Sonolux. Niin tuore, etten kuulemma saa vielä pariin kuukauteen kaiuttimia edes testiin. Kun kaiuttimelle pitää joka tapauksessa viedä johto, saa sinne samalla sähköt koteloon integroiduille valaisimillekin. Kangaspintoja, joista valita omaan sisustukseen sopivin lookki, on runsas valikoima. Tästä varmasti kuullaan vielä. Ensikuulema oli hyvin lupaava.






Suomessa alvariinsa näkyvä aaltomuotoilu on erinomaista ainakin siinä suhteessa, että epätasainen pinta on mitä mainioin diffuusori eli ilkeän tärykaiun vähentäjä.

Teksti: 
Kuvat: 
Samu Saurama
Tagit: