Keikkaraportti – Daniel Lanois, Tavastia 11.12.2012

Kanadan monilahjakkuus tuli kylään

Daniel Lanois kävi joulukuun puolivälissä trio-kokoonpanossa päräyttämässä parituntisen keikan Tavastia-klubilla. Tuottajalegenda, säveltäjä ja kitaristi Daniel Lanois on tuottanut mm. Peter Gabrielin, Bob Dylanin, U2:n ja Neil Youngin levyjä. Mutta entäpä mies itse lavalla, onko suutarin lapsilla kenkiä?

Keikan alussa meinasi allekirjoittaneelle tulla pienoinen kiire lavan edustalle. Seisoskelin nimittäin salin takaosassa seurustellen, kun herra Lanois asteli lavalle varttia ennen keikan alkua ja kertoi seuraavaksi esitettävän musiikkivideoita. Instrumentaaliambienttivideot olivat hieno aloitus keikalle, kuvat vaihtuivat hypnoottiseen tyyliin ja viimeisen videon lopuksi trio ilmestyi lavalle salavihkaisesti jatkamaan musiikkivideoiden tunnelmia kappaleella ”The Maker”.

Ensinnäkin täytyy sanoa, että keikan miksaus oli suoranaista herkkua korville, kitara oli riittävän kovalla ja kaikki toimi rennon trion (Daniel Lanois kitarassa, Brian Blade rummuissa ja Jim Wilson bassossa) pistäessä parastaan. Daniel Lanoisin musiikki on elokuvallisen fiilistelevää jenkkirootsia, jonka pohjamaussa on jotain samaa tunnelmointia kuin tuottamiensa Neil Youngin, Peter Gabrielin ja U2:n musiikista löytyy.

Rumpali Brian Blade oli virkistävä tapaus, mies soitti rumpuja rennon maalailevasti ja tunnelmoi niin kapuloiden kanssa kuin ilman. Jim Wilsonin basso pysyi hyvänä taustarunkona ja miesten yhteislaulu oli hienoa kuunneltavaa. Daniel Lanois pysyi keikan aikana pääasiallisesti Les Paulin varressa, mutta istahti myös tuokioksi matkalaukkukirkkonsa, eli pedal steel -kitaran taakse kuin americanaväinämöinen konsanaan.

Kaksituntiseen keikkaan mahtui miehen diskografiaa laajalti. Kappaleista itseeni suurimman vaikutuksen tekivät ”The Collection Of Marie Claire” kiintoisine sovituksineen ja sooloineen, vielä julkaisematon ”Change” rennon ja aistikkaan rootsipoljennon kera sekä värisyttävä pedal steel -fiilistely. Hienon miksauksen ja upean musiikin lisäksi keikkaan kuuluivat myös hauskat ja spontaanit lavaspiikit kokonaisuuden upotessa yleisöön kuin veitsi voihin.

Joten kyllä, suutarin lapsilla on vallan tyylikkäät kengät. Eipä tässä muuta voi kuin odotella miehen uutta levyä. Tässä vähän pedal steeliä fiilisteltäväksi, olkaa hyvät:

Teksti: 
Kuvat: 
Satu Jäske
Tagit: